Suomalaisia koirarotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja kansalliskoira suomenpystykorva. Rodut ovat kansallisaarteita, sillä ne edustavat arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan.

Suomenpystykorvan avulla metsästetään lintuja, suomenajokoira on jalostettu jäniksen ja ketun ajometsästykseen, karjalankarhukoiran avulla metsästetään hirveä ja suurpetoja ja lapinporokoira ja suomenlapinkoira ovat paimentavia koiria. Kotimaisten rotujen lisäksi geenipankkiin otetaan mukaan pohjanpystykorvan suomalainen kanta.

Geenipankki on hätävara

Jotta rodut ja niiden ainutlaatuiset ominaisuudet säilyisivät, täytyy niiden jalostuksessa huolehtia koko populaation elinvoimaisuudesta sekä riittävän perinnöllisen vaihtelun säilymisestä. Kotimaisten koirarotujen pakastetun geenipankin kokoamisen tavoitteena on rotujen geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä geenien satunnaisen häviämisen estäminen ja sukusiitosasteen nousun hillitseminen.

Geenipankki on hätävara. Sitä ei ole tarkoitettu rodun kehittämiseen vaan kannan elvyttämiseen, jos tarve niin vaatii. Rotujen elinvoimasta ja ominaisuuksista on huolehdittava ensisijaisesti perinteisellä kasvatuksella ja jalostuksella.

Osa pankista pidetään hyvin pitkäaikaisessa säilytyksessä ja sitä käytetään ainoastaan äärimmäisessä hätätilanteessa, jossa rotu on luotava uudestaan.

Uroskoiria etsitään luovuttajiksi

Geenipankkiin etsitään siemennesteen luovuttajiksi sopivia uroksia. Uroksia tarvitaan joka rodussa vähintään 25–30. Uroksen omistaja voi ehdottaa koiraansa luovuttajaksi rotujärjestön kautta. Rotujärjestö esittää luovuttajakoiria Kennelliitolle, jonka kanssa yhdessä valitaan koirat. Koiran omistaja saa käyttöönsä yhden siemennysannoksen. Loput hän luovuttaa geenipankin käyttöön.

Luovuttajiksi soveltuvat uroskoirat ovat
• terveitä: niillä ei ole tiedossa olevia perinnöllisiä sairauksia
• mahdollisimman vähän sukua nykyiseen narttupopulaatioon
• keskenään mahdollisimman eri sukuisia
• puhdasrotuisia ja niiden sukutaulusta tunnetaan vähintään neljä polvea (taustoiltaan tunnetut rotuunotot eivät kuitenkaan ole poissuljettuja)
• viiden polven sukusiitosasteeltaan korkeintaan 6,25.

Luovuttajakoirilla suositellaan olevan rodun perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) vaatimat sekä jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) suosittelemat terveystutkimukset sekä näyttöä käyttöominaisuuksista. Tästä voidaan poiketa pitkän uran tehneen, erittäin hyvän työkoiran osalta.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma

Suomi on 190 muun valtion kanssa allekirjoittanut kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tavoitteina ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö ja perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako.

Sopimusta toteutetaan Suomessa muun muassa kansallisen eläingeenivaraohjelman avulla. Koirien geenipankki on osa tätä ohjelmaa, jonka tavoitteita ovat, että
• uhanalaiset alkuperäisrodut eivät kuole sukupuuttoon
• alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla
• geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana
• kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa
• kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma on toiminut vuodesta 2004. Ohjelmaa uudistetaan tänä vuonna, ja tässä yhteydessä perustetaan myös koirille geenipankki. Ohjelman koordinoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa Luonnonvarakeskus (Luke). Koirien osalta päävastuullisena organisaationa toimii Kennelliitto.

Lisätietoja:
Katariina Mäki, jalostusasiantuntija, Suomen Kennelliitto, email: katariina.makikennelliitto.fi, puh. (09) 8873 0228
Eila Lautanen, puheenjohtaja, Suomen Pystykorvajärjestö, email: puheenjohtajaspj.fi, puh. 050 5299665
Esa Ojanen, jalostustoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Ajokoirajärjestö, email: esa.ojanensaunalahti.fi, puh. 0500 534 938
Marjo Berg, puheenjohtaja, Lappalaiskoirat ry, email: puheenjohtajalappalaiskoirat.fi, puh. 040 219 0086

Suomalaiset koirat menestyivät hienosti ryhmäkehissä. Sanna Vartiaisen ja Heidi Kankaan omistama amerikancockerspanieli Very Vigie Huluberlulu sijoittui ryhmän 8 toiseksi parhaaksi koiraksi. Myös mäyräkoiraryhmässä juhlittiin suomalaisittain, kun Stina Selenin omistama ja kasvattama lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira Catastrofe’s Red Dragon sijoittui ryhmässä toiseksi.

Muidenkin ryhmäkehien kärkisijoituksilla nähtiin suomalaisia. Ryhmässä 3 Vesa Lehtosen omistama valkoinen länsiylämaanterrieri Gia´che Ci Sei Della Riva D´arno sijoittui kolmanneksi. Ryhmässä 1 puolestaan Maija Kosusen omistama ja Anneli Sutelan kasvattama Welsh Corgi Pembroke Annline’s My Ways Chance sijoittui neljänneksi. Myös ryhmässä 7 Sanna Vartiaisen omistaman pointterin Weimpoint Seasyde No Autographs Pls sijoitus oli neljäs.

Kolmantena näyttelypäivänä Marja Jaakkolan kasvatti walesinspringerspanieli Benton Under Oath sijoittui Päivän paras veteraani -kehässä toiseksi. Myös toisena päivänä nähtiin isossa kehässä suomalaismenestystä, kun Päivän paras kasvattaja -kehässä neljänneksi sijoittuivat Marja-Leena Kurvisen A’dreams-kennelin kääpiöpinserit.

Näiden sijoitusten lisäksi suomalaiset toivat mukanaan Oslosta suuren määrän Euroopan Voittaja -titteleitä. Suomesta Euroopan Voittaja 2015 -näyttelyyn oli ilmoitettu yhteensä 1061 koiraa.  

Kennelliitto oli paikalla näyttelyssä ja kuvasi yhteistyössä Royal Caninin kanssa näyttelyssä menestyneitä suomalaiskoiria. Käy katsomassa kuvia tittelin voittaneista ja ryhmäkehissä sijoittuneista koirista Kennelliiton ylläpitämältä Facebook-sivulta.

Sanna Vartiaisen ja Heidi Kankaan omistama amerikancockerspanieli Very Vigie Huluberlulu sijoittui ryhmässä 8 toiseksi.	Ryhmässä 3 Vesa Lehtosen omistama valkoinen länsiylämaanterrieri Gia´che Ci Sei Della Riva D´arno sijoittui kolmanneksi.
Marja-Leena Kurvisen A’dreams-kennelin kääpiöpinserit sijoittuivat toisena päivänä kasvattajaryhmässä neljänneksi.	Maija Kosusen omistama ja Anneli Sutelan kasvattama Welsh Corgi Pembroke Annline’s My Ways Chance sijoittui neljänneksi ryhmässä 1.
Stina Selenin lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira Catastrofe’s Red Dragon sijoittui mäyräkoiraryhmässä toiseksi.	Ryhmässä 7 Sanna Vartiaisen omistaman pointterin Weimpoint Seasyde No Autographs Pls sijoitus oli neljäs.
Marja Jaakkolan kasvatti walesinspringerspanieli Benton Under Oath sijoittui Päivän paras veteraani -kehässä toiseksi.	Euroopan Voittaja 2015 -koiranäyttelyn paras koira oli karkeakarvainen kettuterrieri King Arthur Van Foliny Home.

Kuvat: Harri Lehkonen

Euroopan osaston yleiskokous ehdottaa työryhmän tehtäviksi seuraavia:

1. Varmistaa, että FCI:n säännöissä ja toimiohjeissa kannetaan huolta koirien julmasta kohtelusta ja hyvinvoinnista
2. Tehdä muutosehdotus äänestys- ja vaikuttamistapoihin
3. Tehdä ehdotuksia FCI:n sääntöjen nykyaikaistamiseen ja velvoitteiden selventämiseen

FCI:n puheenjohtaja Rafael de Santiago oli paikalla Euroopan osaston kokouksessa. Hän hyväksyi Euroopan osaston kannanoton ja vahvisti, että FCI:n hallitus tekee mahdollisimman pian aloitteen työryhmän perustamiseksi.

Maria Stenbergin omistama espanjanvinttikoira narttu Rabilargo’s Dixie Dancer voitti oman luokkansa.

Faaraokoirien luokassa voittoon juoksi Emilia Kanervan narttu Bazinga a Song of Ice and Fire.

Kolmas suomalaisvoitto saatiin italianvinttikoiranarttujen luokasta, kun voitokkaasti maaliin ykkösenä tuli hallitseva ratajuoksun maailmanmestari, Mia Willon omistama Kurnous Balam Agab.
 

Päivitetty 10.9. korjaus faaraokoirien juoksuluokkaan

MMM perustelee viran lakkauttamista sillä, että voimavarat keskitetään nyt eläinsuojelulain uudistustyön loppuun saattamiseen. Eläinasiavaltuutetun viran perustamista oli alun perin tarkoitus tarkastella juuri eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto ja eläinsuojeluasiamies Sari Salminen vaativat, että viran perustamisesta pidetään kiinni.

Eläinasiavaltuutetun toimintakenttä ei rajoittuisi eläinsuojeluun, vaan hän toimisi eläinten hyvinvoinnin parantamisen eteen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Nykyisen eläinsuojeluasiamiehen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Eläinten hyvinvointikeskus, muut viranomaiset, järjestöt, tutkijat sekä alan toimijat ja asiantuntijat.

– Norminpurkutalkoot eivät saa koskea eläinvalvontaa. Eläimet tarvitsevat jatkossakin riippumattoman puolestapuhujan. Eläinasiavaltuutettu olisi itsenäisenä valtion viranomaisena juuri tällainen, sanoo Eläinsuojelutyöryhmän puheenjohtaja Helena Suni.

Lisätietoja:

Helena Suni
Puheenjohtaja
Suomen Kennelliitto
P. 050 324 1779
helena.sunikennelliitto.fi

Maria Lindqvist
vs. toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
P. 050 371 2740
maria.lindqvistsey.fi

Salla Tuomivaara
Toiminnanjohtaja
Animalia
P. 050 384 5072
salla.tuomivaaraanimalia.fi

Veikko Saarela
Puheenjohtaja
Suomen Kissaliitto
P. 050 336 2110
puheenjohtajakissaliitto.fi

Sari Salminen
Eläinsuojeluasiamies
P. 029 516 2398
sari.salminenmmm.fi

Kisoissa mitellään paremmuudesta viidessä lajissa: haussa, jäljellä, viestillä, suojelussa ja pohjoismaisessa suojelussa. Useat lajit perustuvat koiran erinomaisen hajuaistin käyttöön.

Suomen edustusjoukkue valittiin elokuussa SM-kisoissa ja siinä oli koirakoita eri puolelta maata.

Suomalaismitalistit ovat:

• Jälkikultaa – Hanna Närhi ja bordercollie Tending Dayfly, Laukaa
• Viestikultaa – Jonna Markkanen & Jari Pölhö ja malinois Aktivistin Silkki, Orimattila
• Suojelukultaa – Vesa Kuosmanen & saksanpaimenkoira Musketeer´s Hari, Riihimäki
• Hakuhopeaa – Antti Arponen ja bordercollie Eliot Deabei, Helsinki 

Suomessa on noin 35 - 40 000 palveluskoiraharrastajaa.

Koirien ja muiden kesyjen kotieläinten kanssa sattuneista kolareista ilmoitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Loukkaantuneiden eläinten kanssa tulee olla erityisen varovainen, sillä eläin voi kivun ja pelon vuoksi käyttäytyä arvaamattomasti.

Eläimen kunnon selvittää poliisi. Loukkaantunutta eläintä ei tule liikutella turhaan ja on varottava, ettei eläintä säikytä karkuun.

Kolaripaikka tulee merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai vastaavalla, jotta suurriistavirka-apuhenkilöiden on helpompi löytää paikalle.

Kolareista ilmoitetaan koiran omistajalle, kun omistajatiedot saadaan selville. Koiran omistajan löytymisen kannalta on tärkeää, että koira on tunnistusmerkitty. Tunnistusmerkinnän perusteella viranomaiset tai löytöeläinsuojat voivat saada Kennelliitolta koiran omistajan yhteystiedot.

Vakavasti loukkaantuneen koiran lopettamispäätöksen voi tehdä vain eläinlääkäri.

Hirvenmetsästysaika on 26.9.2015 — 31.12.2015.

Lue lisää aiheesta ja tulosta riistaonnettomuusmerkki

Lisätietoja

Suomen Kennelliitto ry
Viestintäpäällikkö Miia Lahti
Puhelin 050 555 4420
Sähköposti miia.lahtikennelliitto.fi

Kennelliitto ja Mars Finland ovat toimineet yhteistyössä jo lähes kolmen vuosikymmen ajan.

- Olemme äärimmäisen iloisia siitä, että voimme jatkaa Kennelliiton kanssa erittäin toimivaa ja liiketoimintamallimme vastavuoroista periaatettamme hyvin tukevaa yhteistyötä, sanoo Mars Finlandin yhteiskuntavastuu- ja viestintäkoordinaattori Pirjo Kauhanen.  – Koirat ja niiden hyvinvointi on kaiken toimintamme keskiössä ja siksi yhteistyö Kennelliiton kanssa on meille erittäin palkitsevaa, Kauhanen jatkaa.

- Kennelliiton nuoriso- ja kaverikoiratoiminta on näkyvä osa vuoropuheluamme yhteiskunnan kanssa. Olemme erittäin iloisia siitä, että Mars Finland on mukana tässä dialogissa, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Kennelliiton kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Kaverikoiranohjaajat vierailevat koiriensa kanssa esimerkiksi lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten luona erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa. Toiminnan tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen. Viime vuonna aktiivisesti toimivia kaverikoiraohjaajia on noin 1 100 ja kaverikoiria noin 1 220.

Suomen Kennelliitto järjestää monipuolista toimintaa nuorille koiraharrastajille. Kennelliitolla on jo noin 5.000 nuorisojäsentä, joille järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. Kennelliiton valtakunnallisen koiranuorisotoiminnan lisäksi toimintaa on myös 19 alueellisella kennelpiirillä, joista jokaisessa on oma nuorisotoiminnan kouluttaja ja nuorisojaosto. Piirit järjestävät erilaisia tapahtumia ja muuta toimintaa alueensa alle 18-vuotiaille nuorille.

Pedigree tuotteiden takana on lemmikkieläinten ravitsemuksen edelläkävijä WALTHAM®. WALTHAM Centre for Pet Nutrition on tehnyt myös mittavaa tutkimusta ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksesta, jota todistaa yli 1700 julkaisua. WALTHAM® toimii yhteistyössä maailman johtavien tieteellisten laitosten kanssa tukeakseen Mars Petcare:n visiota luoda parempi maailma lemmikkieläimille. Mars Petcare –tuotemerkkejä ovat WHISKAS®, PEDIGREE®, NUTRO®, TRILL®, CESAR®, SHEBA®, KITEKAT®, DREAMIES ™ ja Royal Canin.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.
Toiminnanjohtaja Markku Mähönen
puh. (09) 8873 0350

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni, Mars Finlandin edustajat Pirjo Kauhanen ja Pia Oilinki, Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen sekä yhteistyösuhteista vastaava osastopäälliikkö Kirsi Salmijärvi.

PKU arvostaa kansainvälisen koiranjalostusliiton eli FCI:n Euroopan osaston yleiskokouksen Oslossa tekemää päätöstä, joka vahvistaa FCI:n työryhmän perustamisen. Työryhmän tehtävänä on muuttaa FCI:n määräyksiä ja säädöksiä sellaiseen suuntaan, joiden kautta

1. keskitytään lähemmin koirien hyvinvointiin
2. muutetaan äänestys- ja vaikuttamistapoja
3. muutetaan FCI:n osastoja
4. vahvistetaan FCI:n läpinäkyvyyttä ja avoimuutta

PKU arvostaa FCI:n puheenjohtajan halukkuutta työryhmän perustamiseen.

PKU:n työvaliokunta keskusteli kokouksessaan asiaan liittyvistä käytännön aiheista ja tulee esittämään näkemyksensä FCI:n hallitukselle hyvissä ajoin ennen seuraavaa marraskuista hallituksen kokousta. Hallitusta pyydetään luovuttamaan aiheet perustettavalle työryhmälle.

PKU:n kokouksessa käsiteltiin myös työryhmän toimien aikatauluja, joiden mukaan työryhmän toiminta jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.

Hallinnoinnin siirtyminen ei tuo suuria muutoksia lajien harrastajille. Siirtovaihe voi aiheuttaa häiriöitä, mutta kokeet ja kurssit pyritään järjestämään normaalisti.

Siirtymisen myötä kokeiden tulokset tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmän lisäksi Palveluskoiraliiton Kopa-järjestelmään. Kokeiden osallistumismaksuihin tulee jatkossa häntävero, jonka suuruuden Palveluskoiraliitto määrittelee myöhemmin.

Tokon valmennusrenkaan toimintaa hallinnoi jatkossa Palveluskoiraliitto. Nuorten koirien tokoringin toiminta säilyy kennelpiireillä ja tokonuoret-valmennusryhmää hallinnoi edelleen Kennelliitto.

Kokeisiin osallistujille ei ole jäsenyysvaatimuksia.

Lisätietoja muutoksista kokeiden anomiseen ja järjestämiseen

Lisätietoja:

Palveluskoiraliitto
050 554 9222
toimistopalveluskoiraliitto.fi

Tapio Toivola
050 512 3942
tapio.toivolapalveluskoiraliitto.fi

Kennelliitto
Jukka Lindholm
050 321 8714
jukka.lindholmkennelliitto.fi

Gitta Ringwall teki pitkän uran ulkomuototuomarina ja koirankasvattajana.

Hän sai kennelnimen Black Spot vuonna 1946 ja kasvatti urallaan yli 600 pentuetta. Ringwallilla oli koiria yli 20 eri rodusta, ja hän aloitti kasvatustyönsä kettuterriereistä.

Ringwall muun muassa kasvatti ensimmäisen suomalaisen beaglepentueen ja oli yksi merkittävimmissä suomalaisista norwichinterrierikasvattajista. Ringwall oli myös ensimmäisiä Vuolasvirta-kasvattajapalkinnon saaneita.

Ringwall oli mukana perustamassa Suomen terrieriklubia vuonna 1947. Hän oli myös aloittamassa Suomen Beaglekerhon sekä Norwich-, Norfolk- ja Walesinterrierikerhojen toimintaa Suomessa.

Ringwall sai ulkomuototuomarin pätevyyden vuonna 1954. Hän aloitti terriereistä ja pätevöityi kaikkien rotujen ulkomuototuomariksi vuonna 1992.

Gitta Ringwall oli Kennelliiton, Suomen Terrierijärjestön ja Norwichin- ja Norfolkinterrierit ry:n kunniajäsen. Hänellä oli myös Suomen ja Ruotsin kennelliittojen kultainen ansiomerkki.

Koiramaailman lisäksi Ringwall tunnettiin urheilupiireissä. Hän oli käsipallomaajoukkueen maalivahti ja tanssi Kansallisoopperassa balettia.

Hän työskenteli Helsingin Stockmannilla 33 vuotta ja perusti tavaratalon kennelosaston.

Ihmisille suurimman käytännön tartuntariskin aiheuttaa koira, jolla on ekinokokkitartunta. Etenkin metsästyskoirat ovat vaarassa saada loisen.

– Heisimato ei yleensä vaivaa koiraa, mutta koiran ulosteissa ympäristöön tai koiran turkkiin joutuvat munat voivat tarttua ihmiseen. Tartunta tapahtuu suun kautta esimerkiksi käsien välityksellä. Tartunnan saaneelle ihmiselle muodostuu nesteentäyteisiä toukkarakkuloita sisäelimiin, yleensä keuhkoihin. Rakkula saattaa kasvaa vuosien ajan ja voi olla lopulta tilavuudeltaan useita litroja", sanoo Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja, professori Antti Oksanen.

Suojaa koirasi ekinokokkiloiselta

Koirien tartuntoja voidaan ehkäistä, kun niille ei syötetä raakaa hirvieläinten keuhkoa tai maksaa. Jos sisäelimiä halutaan antaa koiralle, ne tulee kypsentää hyvin.

Heisimatoihin tehoava loislääkitys on syytä antaa ennen metsästyskautta ja sen jälkeen. Lääkityksen tarkoituksena on, että koira ei vie loista metsään eikä tuo sitä mukanaan. Heisimatoihin tehoavia koirien loislääkkeitä saa apteekeista ilman lääkemääräystä.

Lue lisää hirviekinokokista Eviran nettisivuilta

Kennelliitto pitää erittäin tärkeänä, että uusi eläinsuojelulaki valmistellaan huolellisesti, jotta se antaa nykyistä paremmin käytännön työkaluja esimerkiksi eläinten jalostukseen ja pentutehtailun vähentämiseen. Kennelliitto vaatii eläinsuojelulain valvontaan ja täytäntöönpanoon lisäresursseja ja eläimen aseman muuttamista lainsäädännössä tavarasta elolliseksi olennoksi.

Koska nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina, tulee uudessa eläinsuojelulaissa huomioida koirarotujen erilaisuus ja erilaiset käyttötarkoitukset. Jalostetut ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaisia käytöstarpeita koiralla on ja kuinka koira sopeutuu elämään nyky-yhteiskunnassa.

Uudella eläinsuojelulailla asetettava tiukemmat raamit koirien jalostukselle

Kennelliitto on ehdottanut uuteen eläinsuojelulakiin lisättäviä asioita liittyen koirien jalostukseen. Juuri jalostuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi koirien hyvinvointiin. Tarkempi eläinsuojelulaki ja sen täytäntöönpano toisi myös Kennelliitolle parempia työkaluja puuttua jalostuksellisiin epäkohtiin. Eläinsuojelulain jalostuspykälää selkeästi rikkovien toimien syyttämättä jättäminen antaa selkeän viestin siitä, ettei lakia tarvitse noudattaa. Lisäksi se vesittää samalla ne edistysaskeleet, jotka eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi on jo saatu aikaan.

Keskeisimmät päätökset koiran hyvinvoinnin kannalta tehdään jo ennen pennun syntymää, kun valitaan ne jalostusyksilöt, joille pentuja syntyy. Ratkaisevaa on se, että jalostuksessa on käytetty terveitä ja hyväluonteisia vanhempia. Valinta tulee tehdä huolellisesti myös silloin, kun kyseessä on monirotuinen koira.

Kennelliitto ehdottaa, että lakiin lisätään esimerkiksi vaatimus jalostuskoiran terveydestä ja nartun hyvinvoinnin huomioimisesta:

• Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve. Terveellä koiralla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.
• Narttuja, joiden hyvinvointia astutus, tiineys tai synnytys voi nartun tai pentujen anatomisten ääripiirteiden tai vikojen ja sairauksien vuoksi haitata, ei saa käyttää jalostukseen.

Pentutehtailuun puututtava lainsäädännöllä

Pentutehtaissa teetetään mahdollisimman paljon pentuja ansaintatarkoituksessa, koirien hyvinvoinnista piittaamatta. Narttuja saatetaan pitää ala-arvoisissa oloissa, usein häkissä, ja pennuttaa jokaisesta juoksusta koko niiden elämän ajan. Pennut saattavat olla sairaita jo ostohetkellä. Ne on usein myös vierotettu emästään ja pentuesisaruksistaan liian aikaisin, mikä voi johtaa luonne-, käytös- ja hyvinvointiongelmiin.

Pentutehtaista peräisin olevia kokonaisia pentueita salakuljetetaan ulkomailta Suomeen jatkuvasti. Laittomasti maahantuodut koirat aiheuttavat terveysriskin ainakin rabieksen osalta muun muassa eläinlääkäreille ja eläinlääkäriasemien henkilökunnalle

Kennelliitto esittää uuteen eläinsuojelulakiin:

• kaikkien koirien pakollista tunnistusmerkintää sekä merkinnän ja eläimen omistajatietojen kirjaamista valtakunnalliseen rekisteriin
• kaikkien koirien pakollista alkuperätodistusta

Nämä helpottaisivat paitsi koirien alkuperän selvittämistä, edistäisivät eläinten hyvinvointia myös etenkin löytökoirien osalta. Myös vastuukysymysten selvittely olisi helpompaa. Tästä syystä pakollinen tunnistusmerkintä edistäisi myös asiallista koirista huolehtimista. Kaikki Kennelliiton rekisteröimät koirat ovat tunnistusmerkittyjä. Rekisteröityjen koirien alkuperätodistuksena voisi toimia Kennelliiton myöntämä rekisteritodistus, johon on kirjattu koiran tunnistusmerkintä, isä, emä ja kasvattaja.

Kennelliitto ottaa kantaa uuteen eläinsuojelulakiin esittäen siihen vaatimuksia nartun ja pentujen hyvinvoinnin parantamiseksi. Osa vaatimuksista sisältyy Kennelliiton rekisteröintiohjeeseen ja kasvattajasitoumukseen, joten rekisteröityjen koirien osalta niitä noudatetaan jo nyt. Pentutehtailuun voidaan puuttua myös tarkentamalla eläimen myyntiin liittyvää lainsäädäntöä.

Kennelliitto vaatii, että lakiin kirjataan muun muassa:

• Eläimen asema lainsäädännössä on muutettava tavarasta elolliseksi olennoksi.
• Pentu tulee voida nähdä pentuesisarustensa ja emän kanssa siinä paikassa, jossa ne ovat syntyneet tai kasvaneet vähimmäisluovutusikäisiksi.
• Eläimen myynnistä tulee tehdä kirjallinen kauppasopimus, jossa yksilöidään koira, myyjä ja ostaja, sekä velvoitetaan myyjä antamaan ostajalle eläimen hoito-ohjeet ja tieto yhdistelmän perinnöllisistä riskeistä ja rodussa esiintyvistä tyypillisistä perinnöllisistä sairauksista.

Katso kaikki Kennelliiton vaatimukset uuteen eläinsuojelulakiin täältä.
Katso myös Kennelliitto tekee työtä eläinsuojelulain uudistuksen eteen -sivu täältä.

Lisätietoja

Miia Lahti
viestintäpäällikkö
Kennelliitto
miia.lahtikennelliitto.fi
050 555 4420

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija
Kennelliitto
katariina.makikennelliitto.fi
(09) 8873 0228

Osallistumisen tapoja on monia. Voit perustaa kokonaan oman tiimin tai lahjoittaa rahaa Kennelliiton tiimin kautta vastaamalla Nenäpäivä-haasteisiin. Koiratoimijoita yhteen kokoavan Nenäkoirat-emotiimin alta löytyy jo monta tiimiä Kennelliiton tiimin lisäksi. Käy tutustumassa kaikkiin tiimeihin täältä.

Antti Tuisku ja Viljo-koira heittävät haasteen koiraihmisille

Tänä vuonna Nenäpäivän Hyvän Tekijät Antti Tuisku ja Viljo-koira haastavat kaikki lenkkeilemään Nenäpäivän hyväksi ja lahjoittamaan euron per lenkkeilty kilometri Nenäpäivä-keräykseen. Lahjoituksen voi tehdä helposti esimerkiksi Nenäkoirat-tiimin kautta. Katso Nenäpäivä-haasteet ja vinkkejä osallistumistavoista täältä.  

Tunnelmia tapahtumista ja koiramaisia Nenäpäivä-kuvia kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa. Lisää kuvien yhteyteen tunniste #nenäkoira ja kuvasi saattaa päätyä jopa Nenäpäivän televisiolähetykseen!

Nenäpäivä on Nenäpäivä-säätiön vuosittain loka-marraskuussa järjestämä varainhankinta- ja tiedotuskampanja kehitysmaiden lasten auttamiseksi, jossa innostetaan koko Suomi mukaan hauskaan varainkeruuseen. Viime vuoden keräyspotti oli 3,6 miljoonaa euroa - tänä vuonna tavoitellaan vieläkin suurempaa pottia maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Liity koirakavereiden kanssa iloiseen Hyvän Tekijöiden joukkoomme!

Mettokumpareen Hilma Bertta voitti ottelun 85 pisteellä, kun toiseksi tullut Kotirovan Riku sai 76 pistettä. Kolmanneksi kilpailussa suoriutui Tuiskunevan Tarmo 70 pisteellä. Viime vuonna voittanut Marjakankaan Hovin-Hiisu tuli kilpailussa viidenneksi ja palkittiin parhaasta teerihaukusta. Mettokumpareen Hilma Bertta voitti mestaruuden lisäksi myös Parhaan ukkometson haukun ja valioitui Suomen käyttövalioksi.

Pystykorvien linnunhaukun Suomen mestaruutta tavoitteli kolmetoista koiraa, joista kaksitoista selvitti tiensä otteluun lohkokarsintojen kautta etelästä, pohjoisesta, idästä ja lännestä. Kolmastoista osallistuja oli hallitseva Haukkukuningas Marjakankaan Hovin-Hiisu.

Haukku-ottelu järjestettiin nyt 66. kerran.

Haukkukuningas 2015 Mettokumpareen Hilma Bertta omistajansa Janne Helon kanssa. Kuva Heidi Lahtinen

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteltu ehdotus uudeksi yleiskaavaksi ei ota huomioon Tuomarinkylän kartanoalueen harrastus- ja virkistyskäytön puolesta esitettyjä mielipiteitä tai perusteluja. Suomen Kennelliitto vaatii, että Tuomarinkylän kartanoalueen asemakaavaesitys on hyväksyttävä sen alkuperäisessä laajuudessa. Tämä tarkoittaa, että koiraurheilukeskus säilytetään Tuomarinkylässä koiraharrastusalueena.

– Tuomarinkylän koiraurheilukeskus on valtakunnallisesti ainutlaatuinen harrastuspaikka, jota käyttää vuosittain noin 65 000 henkilöä, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

– Koiran kanssa harrastamisen myönteisiä vaikutuksia ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei voi väheksyä. Kunnon kohoamisen lisäksi koiran kanssa harrastaminen kehittää ja vahvistaa ihmisen sosiaalisia suhteita, ja tuo kaivattua vastapainoa työelämän haasteisiin. Olisikin ensi arvoisen tärkeää ja pitkänäköistä säilyttää Tuomarinkylän alue ihmisten hyvinvointia lisäävänä virkistysalueena, Suni täsmentää.

Koiraharrastus on yksi Suomen suurimmista harrastuslajeista. Suomessa on koiria noin 650 000 ja koko koira-alan liikevaihto on lähes miljardi euroa.

Suomen Kennelliitto on koiraharrastuksen kattojärjestö Suomessa. Kennelliitossa on 150 000 henkilöjäsentä. Kennelliiton alaisiin kokeisiin osallistuu vuosittain noin 160 000 koiraa ja näyttelyihin 200 000 koiraa. Vuonna 2013 koira-alan liikevaihto oli yli 800 miljoonaa euroa ja ala on jatkuvasti kasvussa.

Pro Tuomarinkylä on yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina Tuomarinkylän ratsastuskeskus, koirakeskus, alueen asukkaat sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttäjät. Liike kannattaa kaupungin kehittämistä siten, että kasvavan kaupungin asukkaille taataan myös tarvittavat harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto
Helena Suni
Hallituksen puheenjohtaja
helena.sunikennelliitto.fi

Suomen Kennelliitto
Miia Lahti
Viestintäpäällikkö
p. 050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Restel tarjoaa sopimuksen mukaan Kennelliiton kaikille jäsenille sopimushintaisia huoneita 12 % alennuksella operoimissaan hoteilleissa kaikkialla Suomessa. Restel-ketjuun kuuluu 47 hotellia ympäri Suomen. Hotelleihin kuuluvat kansainväliset Crowne Plaza Helsinki, Hotel Indigo Helsinki - Boulevard ja Holiday Inn -hotellit, kotimaiset Cumulus- ja Rantasipi-hotellit sekä Seurahuone Helsinki. Sopimushintaisia majoituksia voi varata Hotellimaailman kautta. Varausta tehdessä on mainittava varaustunnus ”KENNELETU”.

- Restelillä on vahva tahtotila ottaa entistä paremmin huomioon koiran kanssa matkustavat asiakkaat. Tarjoamme jatkossa kaikille koiran kanssa matkustaville lahjakassin täynnä kaikkea kivaa koiralle, kertoo Restelin myyntipäällikkö Olli Turunen.

Sopimuksen piiriin kuuluvat myös Kennelliiton järjestämä Koiramessut-tapahtuma ja messuilla järjestettävät kansainväliset koiranäyttelyt Helsinki Winner ja Voittaja. Yhteistyön kautta Restel tarjoaa majoitusta näyttelyvieraille tapahtuman aikana eripuolilla pääkaupunkiseutua. Restel huomioi majoitustarjonnassa koirien kanssa yöpyvät entistä paremmin ja tarjoaa koiran majoituksesta 50 % alennuksen Kennelliiton jäsenille.

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täytti viime vuonna 125 vuotta. Liiton jäseninä on noin 1 900 koiraharrastusyhdistystä ja yli 150 000 henkilöjäsentä.

Restel Oy on Suomen johtavin hotelli- ja ravintola-alan yritys. Restel Hotel Groupiin kuuluvat kansainväliset Crowne Plaza Helsinki, Holiday Inn hotellit sekä kotimaiset Rantasipi brändit, Rantasipi kylpylähotellit ja Cumulus hotellit sekä Ikaalisten Kylpylä ja Hotelli Seurahuone Helsinki.

Kaikkiaan valittavana on 47 hotellia 28 paikkakunnalla. Hotellimme ovat aina valmiina palvelukseesi, halusitpa sitten järjestää tehokkaan kokouksen, levähtää liikematkallasi tai viettää loman.

Restelin ravintoloissa voit kohdata koko suomalaisuuden kirjon ja kansainvälisen, värikkään kulttuurien yhteensulautumisen. Lähes 300 ravintolaan mahtuu valinnanvaraa kaupunkipubeista perheravintoloihin ja tapahtumaravintoloista iltaravintoloihin. Tutustu kaikkiin kohteisiimme www.restel.fi

Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen, osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni, Restelin myyntipäällikkö Olli Turunen ja myyntikoordinaattori Susanna Häggblom

Lisätietoja

Kennelliitto
Kirsi Salmijärvi
(09) 8873 0227
kirsi.salmijarvikennelliitto.fi

Restel Oy
Myyntipäällikkö Olli Turunen
(09) 733 52
olli.turunenrestel.fi

Restel Oy
Myyntikoordinaattori Susanna Häggblom
040 647 5001
susanna.haggblomrestel.fi
 

Samaan konserniin kuuluvilla Animagilla ja Univetillä on yhteinen osasto Koiramessut-tapahtumassa. Ne myös tuottavat tapahtuman eläinlääkäripalvelut ja järjestävät koiran terveydenhoitoon liittyviä tietoiskuja Kennelliiton Hau Life! -osastolla molempina messupäivinä.

– Olemme iloisia, että voimme jatkaa Maailman Voittaja -näyttelyssä hyvin alkanutta yhteistyötä, Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen sanoo.

– Meillä Animagissa ja Univetissa sydämenasiana on pitää lemmikit terveinä, hyvinvoivina ja onnellisina ja teemme tämän eteen töitä läpi Suomen, vuoden jokaisena päivänä, vuorokauden ympäri. Olemme iloisia yhteistyömme Kennelliiton kanssa edelleen jatkuessa, sillä Koiramessut on meille tärkeä paikka kohdata koiranomistajia ja tehdä työtämme hyvinvoinnin edistämiseksi. Koiramessuilla hoidamme, neuvomme ja kuuntelemme ja pyrimme olemaan mahdollisimman monelle hyödyksi, Animagin ja Univetin markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman kertoo.

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täytti viime vuonna 125 vuotta. Liiton jäseninä on noin 1 900 koiraharrastusyhdistystä ja yli 150 000 henkilöjäsentä.

Animagi ja Univet muodostavat Suomen suurimman eläinlääkäriasemien ja -sairaaloiden verkoston. Palvelemme pieneläimiä ja hevosia 54 toimipaikassa läpi Suomen, yli 700 alan ammattilaisen voimin. Animagi ja Univet ovat ruotsalaisen Evidensia-konsernin suomalaisia tytäryhtiöitä.

www.animagi.fi

www.univet.fi 

www.koiramessut.fi

Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen, Animagin ja Univetin markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman ja Kennelliiton yhteistyökumppanuuksista vastaava Kirsi Salmijärvi allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keskiviikkona.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna lyhytkarvainen mäyräkoira Fanny, karjalankarhukoira Milo, rottweiler Santi, monirotuinen Mimmi, kääpiösnautseri Kalle, lyhytkarvainen saksanseisoja Nelli, kääpiövillakoira Niilo, snautseri Jekku, staffordshirenbullterrieri Remus, saksanpaimenkoira Sakko, saksanpaimenkoira Rodi, lapinporokoira Onneli, amerikanstaffordshirenterrieri Kosti, kääpiösnautseri Eppu, pitkäkarvainen collie Saku, kaukasiankoira Ponu, basenji Niilo ja cane corso Vito.

Kunniamaininnalla palkitaan lyhytkarvainen saksanseisoja Piimu, kääpiöpinseri Aatu, saksanpaimenkoira Rocky, suomenlapinkoira Kilu, podenco Limppari, karkeakarvainen kettuterrieri Havu, rottweiler Nemo, pitkäkarvainen collie Ilona, pitkäkarvaiset colliet Aki, Helmi ja Hilu, samojedinkoira Pyry, suomenpystykorva Eevi, suomenlapinkoira Miku, lyhytkarvainen saksanseisoja Fero, labradorinnoutaja Nalle, samojedinkoira Bono, valkoinenpaimenkoira Barre sekä bichon frisé Valtsu.

– Koira on toiminut ihmisen seuralaisena ja apuna jo tuhansien vuosien ajan. Pitkästä yhteiselosta huolimatta koira pystyy edelleen hämmästyttämään meitä niin ominaisuuksillaan kuin taidoillaankin. Palkittujen Sankarikoirien herkät aistit ja vaistonvarainen toiminta on johtanut ihmishenkien pelastumiseen. Voimmeko koiralta enää enempää pyytää? kommentoi Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahti.

Sankarikoirat palkitaan yhdessä LähiTapiolan kanssa Koiramessut-tapahtumassa Messukeskuksessa joulukuun 6. päivä.

– Ihmisillä olisi paljon opittavaa Sankarikoirien neuvokkuudesta onnettomuustilanteissa; hädänalaisia on aina autettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos muuta ei voi tehdä, niin aina voi pyytää lisää auttajia paikalle, toteaa turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka ovat löytäneet henkilön maastosta tai auttaneet sairaskohtauksen saanutta. Lisäksi ihmishenkiä on pelastunut, kun koirat ovat varoittaneet tulipalosta tai hälyttäneet diabetesta sairastavan henkilön vaarallisen alhaiseksi pudonneesta verensokerista.

Koirat auttoivat sairaskohtauksen saaneita ja pelastivat vaarallisissa tilanteissa

Lapinporokoira Onneli pelasti 3-vuotiaan lapsen tukehtumiselta. Äitienpäivänä vuonna 2014 perheen äiti lähti omakotitalonsa pihalle lasten jäädessä sisälle. Perheen 3-vuotias leikki alakerrassa Onneli-koiran kanssa. Yhtäkkiä äiti kuuli pihalle Onnelin äänen, joka ei ollut haukkua eikä ulvontaa, vaan hätähuuto. Yleensä hiljaisen koiran huuto sai äidin juoksemaan sisälle. Sieltä hän löysi tiedottomana makaavan tyttärensä. Sinertäväksi iholtaan muuttuneen tytön vierellä oli Onneli, joka tökki kuonollaan tämän suuta. Koiran elekieli oli niin selvää, että äiti ymmärsi kääntää tytön ylösalaisin ja löi tätä selkään. Kurkkuun jäänyt omenanpala irtosi toisella yrityksellä. Pian tyttö oksensi ja hengitys alkoi jälleen kulkea. Onneli oli pelastanut tytön hengen.

Kaukasiankoira Ponu pelasti isäntänsä hengen. Marraskuussa 2010 yövuorosta tultuaan Ponun isäntä lämmitti mökillä leivinuunia ja hiillosten sammuttua laittoi pellit kiinni käyden nukkumaan. Ponu kävi lepäämään omalle paikalleen ulko-oven eteen, mutta muuttui pian levottomaksi. Isäntä rauhoitteli koiraa ja käski tämän mennä takaisin omalle paikalleen. Ponu rauhoittui hetkeksi, mutta alkoi pian herättelemään nukahtanutta isäntäänsä haukahdellen ja tökkien tassuillaan. Isäntä nousi ylös päästääkseen Ponun ulos, mutta oven avattuaan tuupertui ja putosi rappuset alas. Isäntä sai soitettua naapurille, joka soitti hätäkeskukseen. Ponu pysytteli isäntänsä vierellä koko ajan. Sairaalassa selvisi, että isännällä oli paha häkämyrkytys ja Ponu oli herättelyllään pelastanut isäntänsä hengen.

Lyhytkarvainen mäyräkoira Fanny on pelastanut omistajansa hengen viimeisen viiden vuoden aikana kymmenkunta kertaa. Fannyn emäntä sairastaa 1-tyypin diabetesta, joka on tuhonnut hänen ääreishermostonsa eikä hän enää tunne matalia verensokeriarvoja. Perheen koirat nukkuvat aina lattialla omistajansa sängyn vieressä ja jos emännän verensokeri laskee liikaa, Fanny herää ja käy kertomassa emäntänsä miehelle avun tarpeesta. Perheen koirista ainoastaan Fanny reagoi alhaiseen verensokeriin, eikä sitä ole edes koulutettu tehtävään.

Staffordshirenbullterrieri Remus pelasti sairaskohtauksen saaneen miehen. Remuksen levottomuudesta ja haukkumisesta johtuen sen emäntä päätti normaalista rytmistä poiketen viedä koiransa ulos. Rappukäytävässä Remus haukkui kovempaa ja ulos päästyään se pyrkikin takaisin sisään. Kotiin päästyään Remuksen omistaja jäi vielä kuuntelemaan rappukäytävään, ihmetellen mille koira haukkui. Alakerrasta kuului vaimea avunpyyntö. Huoneistosta löytyi sairaskohtauksen saanut loukkaantunut mies. Omien sanojensa mukaan mies oli ollut avuntarpeessa jo useita tunteja. Remuksen ansiosta ambulanssi saatiin paikalle ja mies pääsi sairaalaan.

Pitkäkarvainen collie Saku pelasti epilepsiakohtauksen saaneen omistajansa hengen. Sakun omistaja heräsi epilepsiakohtaukseen, joka oli alkanut hänen nukkuessaan. Tavallisesti kohtaukset menevät ohi parissa minuutissa, mutta jälkitietojen mukaan kyseinen kohtaus oli kestänyt noin seitsemän tuntia. Kohtaukset vievät Sakun omistajalta puhekyvyn ja sumentavat normaalin tajunnan. Kohtauksestaan huolimatta Sakun omistaja oli jotenkin päässyt sängystään avaamaan oven ulos haluavalle Sakulle. Lopputarina on muiden kertomaa, koska seuraava muistikuva omistajalla on vasta sairaalasta. Saku oli hypännyt pihalla olevasta tarhastaan ja juossut naapuriin. Saku houkutteli naapurin mukaansa ja tämä löysi Sakun omistajan tajuttomana. Lääkärin mukaan kyseessä oli erittäin vaarallinen pitkittynyt epilepsiakohtaus.

Amerikanstaffordshirenterrieri Kosti on pelastanut diabetesta sairastavan omistajansa useita kertoja hengenvaaralliselta tilanteelta. Kostin omistaja on sairastanut diabetesta 37 vuotta ja kärsinyt muutamia vuosia selvittämättömistä ja toistuvista nestehukista. Diabetesta hoidetaan insuliinipumpulla, mutta pumppu ei kykene annostelemaan insuliinia nestehukan kuivattamaan kudokseen. Pumppu ei kuitenkaan ilmoita ongelmasta, vaan vaikuttaa toimivan normaalisti. Tällaisissa tapauksissa henkilö jää ilman insuliinia ja keho alkaa nopeasti kehittää myrkyllisiä ketoaineita. Tila ilman ensiapua johtaa kuolemaan. Kosti ilmoitti keväällä 2014 ensimmäistä kertaa omistajansa nousseet ketoaineet ja on siitä lähtien tehnyt sen joka kerta, erehtymättä. Kosti on levoton, eikä päästä omistajaansa silmistään ja tökkii kuonollaan tämän kättä. Kostin ansiosta ketoaineet on huomattu niin pian, että tilanteen saa hoidettua kotihoidolla eikä ensiapua sairaalassa ole tarvittu.

Cane corso Vito suojeli omistajaansa aggressiiviselta koiralta. Vito oli lenkillä omistajansa kanssa, kun naapurista karannut koira tuli vastaan käyttäytyen aggressiivisesti. Viton omistaja käskytti pannatonta koiraa kääntymään pois ja onnistuikin siinä. Hetken päästä naapurin koira kuitenkin palasi ja hyppäsi takaapäin kaataen Viton omistajan maahan. Viton omistaja suojeli kädellään kasvojaan, mutta aggressiivinen koira vahingoitti omistajan kättä. Yhtäkkiä toinen koira perääntyi ja omistaja huomasi Viton vahtivan toista koiraa niin, ettei se päässyt lähestymään Viton omistajaa.

Koirat havaitsivat tulipalon ajoissa

Lyhytkarvainen saksanseisoja Nelli pelasti perheen tulipalolta. Nelli nukkui perheen isän kanssa mökin piharakennuksessa heinäkuussa 2010. Puolen yön aikaan koira herätti isännän haukunnallaan ja päästäessään koiraa ulos, hän huomasi noin 50 metrin päässä olevan hirsihuvilan olevan tulessa. Muu perhe oli huvilan yläkerrassa nukkumassa. Nellin isäntä joutui rikkomaan lasin päästäkseen sisään. Perhe saatiin ulos ja palokunta hälytettyä. Huvila tuhoutui palossa täysin ja pihalla oleva auto räjähti, mutta perhe selvisi vammoitta Nellin ansiosta. 

Kääpiövillakoira Niilo pelasti toiminnallaan useita ihmishenkiä kerrostalopalossa. Niilo herätti emäntänsä keskellä yötä haukkumalla ja tökkimällä. Kerrosta ylempänä oli syttynyt uhkaava tulipalo, joka oli saanut alkunsa parvekkeelta. Niilon emäntä näki parvekkeella savua ja lenteleviä kipinöitä. Yläkerran asukas heräsi vasta, kun palokunta koputti asunnon oveen. Niilo esti toiminnallaan laajemman tulipalon syttymisen ja pelasti useita ihmishenkiä.

Koirat löysivät ihmisiä

Basenji Niilo pelasti veden varaan joutuneen miehen hengen. Marraskuisena aamuna vuonna 2014 Niilon omistaja havahtui Niilon omituiseen käytökseen. Se juoksi sisällä levottomana kahden eri sisäänkäynnin väliä, joten omistaja päätti käyttää Niilon ulkona. Niilo lähti heti vetämään voimakkaasti rantaa kohti, aivan toiseen suuntaan mihin heillä oli tapana lähteä. Rantaa lähestyessä kuului avunhuutoja järveltä. Niilon omistaja työnsi jo osittain jäätyneen veneen vesille ja lähti auttamaan avunhuutajaa. Perheen naapuri oli verkkoja laskiessa joutunut veden varaan ja sotkeutunut verkkoihin. Rantaan tultaessa oli ensiapukin jo odottamassa ja kylmettynyt mies sai apua Niilon tarkkaavaisuuden ansiosta.

Karjalankarhukoira Milo pelasti iäkkään kylmettyneen miehen, joka oli yön aikana lähtenyt kotoaan. Milo herätti perheensä haukkumalla neljän aikaan aamuyöstä lokakuussa 2014. Milo oli pihassa omassa häkissään. Noin tunnin kestäneen haukkumisen jälkeen Milon isäntä kävi katsomassa ikkunasta jatkuvan haukkumisen syytä. Naapurin mies seisoi heidän terassillaan 15 asteen pakkasessa vain verkkahousut ja t-paita yllään. Mies oli kävellyt yöllä peltojen poikki muutaman sadan metrin matkan ja toinen kenkä oli jäänyt matkalle. Mies vietiin sisälle lämmittelemään perheen soittaessa hätäkeskukseen.

Rottweiler Santi pelasti pahasti loukkaantuneen miehen. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Santin omistaja käytti koiransa ulkona kotinsa sisäpihalla jääden itse ovelle sateelta suojaan. Santi juoksi kaksi sisäpihaa toisistaan erottavalle aidalle ja alkoi haukkua. Tämä ei ollut normaalia, sillä yleensä Santi ei hauku ollenkaan. Katseellaan Santi pyysi omistajaansa luokseen. Santin omistaja huomasi maassa makaavan loukkaantuneen miehen ja soitti ambulanssin. Santin ansiosta mies sai ajoissa apua ja toipui.

Monirotuinen Mimmi pelasti iäkkään eksyneen henkilön. Mimmi oli isäntänsä kanssa puolen yön aikaan lenkillä Joulukuussa 2014 samaan aikaan, kun rajavartiolaitoksen helikopteri ja useat poliisipartiot etsivät kadonnutta vanhusta. Lenkillä Mimmi alkoi käyttäytyä oudosti. Valaisemattomalla polulla lähes sokea Mimmi tuijotti paikoillaan pimeään eikä suostunut jatkaa matkaansa. Isännän lähtiessä tutkimaan ryteikköä, tämä löysi vanhuksen makaamassa ison kuusen alta. Poliisin mukaan ratkaisevassa osassa vanhuksen löytymiseen oli Mimmi, joka sai isäntänsä menemään hädässä olevan luo.

Kääpiösnautseri Kalle pelasti eksyneen ja kylmettyneen henkilön. Kalle herätti perheensä haukunnallaan keskellä yöllä. Asunnosta ei löytynyt syytä koiran levottomuudelle, joten isäntä päätti viedä Kallen ulos. Astuttuaan ovesta, Kalle lähti välittömästi viemään isäntäänsä määrättyyn suuntaan. He löysivätkin kadun reunaan käpertyneen näkövammaisen henkilön ilman ulkovaatteita. Eksynyt ja paleleva henkilö oli käpertynyt kerälle ja huusi hentoisella äänellä apua. Kallen ansiosta eksynyt saatiin palautettua omaan kotiinsa.

Snautseri Jekku pelasti pahasti pahasti loukkaantuneen, väkivallan uhriksi joutuneen miehen. Jekku oli omistajansa kanssa metsässä lenkillä, kun Jekku lähtikin eri suuntaan ja yritti saada emäntänsä mukaan pois polulta. Takaisin päin palatessa Jekku yritti poiketa jälleen samassa kohdassa pois polulta. Jekun omistaja lähti koiransa mukana polulta syrjään ja löysi maassa makaavan, pahasti vahingoittuneen miehen. Mies oli tajuton, mutta hengitti. Hän pelastui Jekun ansiosta.

Poliisikoiralaitoksen Saksanpaimenkoira Sakko löysi eksyneen henkilön. Nainen katosi lauantai-iltana ulkoiluttaessaan koiraansa. Maanantaina etsintäjoukkoihin liittyi vanhempi konstaapeli koiransa Sakon kanssa. Noin tunnin etsimisen jälkeen Sakko sai ilmasta vainun ja ilmaisi löytäneensä jotain. Pian Sakko löysi maassa makaavan poissaolevan oloisen naisen koiransa kanssa. Sakon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä ambulanssihelikopteri.

Poliisikoiralaitoksen saksanpaimenkoira Rodi pelasti eksyneen ja kylmettyneen vanhuksen. Marraskuussa 2014 eläkeläismies totesi iäkkään yksinasuvan naapurinsa kadonneen. Katoamispaikalle lähti poliisin koirapartio ja poliisikoira Rodi. Noin puolen tunnin etsintöjen jälkeen Rodi löysi pahoin kylmettyneen, mutta tajuissaan olevan vanhuksen kuusen juurelta makaamasta. Vanhus toimitettiin ambulanssilla sairaalaan. Poliisin mukaan vanhus oli todennäköisesti ollut koko yön ulkona.

Etsijäkoira kääpiösnautseri Eppu pelasti elämänsä aikana useita lemmikkieläimiä ja oli mukana kadonneen 2-vuotiaan pojan etsinnöissä. Elämänsä aikana Eppu toimi etsijäkoirana ja suoritti yhteensä 96 etsintää. Epun etsinnöistä löydettiin 88. Eppu menehtyi maaliskuussa 2013.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
miia.lahtikennelliitto.fi
050 555 4420

LähiTapiola-ryhmä
Tiina Niemi, viestintäpäällikkö
tiina.niemilahitapiola.fi
(09) 453 2628

Niilo

Remus

Mimmi

Eppu

Nelli

Fanny

Niilo

Kalle

Hengitysvaikeudet on otettu huomioon Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa. Konkreettisena toimenpiteenä Kennelliitto on yhdessä Helsingin yliopiston ja Englanninbulldoggiyhdistyksen kanssa kehittämässä kuntotestiä välineeksi lyhytkuonoisissa roduissa esiintyvien hengitysongelmien vähentämiseen ja poistamiseen. Kuntotestissä testataan koirien hapenottokykyä ja liikkumista. Lisäksi testiin voidaan liittää esimerkiksi luusto- ja ihotutkimuksia. Tarkoituksena on, että vain testin läpäisseitä koiria käytetään jalostukseen.

Pilottirotuna Kennelliitolla on ollut englanninbulldoggi. Myös Mopsikerho on osaltaan ollut mukana testin kehittämisessä. Mopsien suomalaiseen hengitystietutkimukseen osallistui 20 koiraa. Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että ”rohina ja ylähengitysäänien voimakkuus erottelee huonot hengittäjät hyvistä. Tutkimus tarjoaa vahvan viitteen siitä, että kävelytesti erottelee hyvät hengittäjät huonoista, jos yksilöllä ei ole muuta kävelyä haittaavaa tekijää”.

Lopulliseen muotoonsa testin on määrä valmistua vielä tänä vuonna. Kuntotestiä tarjotaan sen valmistuttua kaikille lyhytkuonoisten rotujen yhdistyksille. Myös ranskanbulldoggien ja bostoninterriereiden rotujärjestö Suomen Kääpiökoirayhdistys näkee tärkeäksi edistää edustamiensa rotujen terveyttä. Kääpiökoirayhdistys tukee kaikkia kasvattajien vapaaehtoisuuteen perustuvia toimenpiteitä. Yhdistyksen mukaan kuntokartoitus voi oikein suunniteltuna olla yksi hyvä väline. Yhdistys muistuttaa, että kasvattajiin ja pennunostajiin kohdistustuvalla asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedotuksella on koirien terveyden edistämisessä keskeinen rooli.

Liioitellut piirteet koiranäyttelyissä

Ruotsissa jo vuosia käytössä ollut ohjeistus liioiteltujen piirteiden huomioon ottamisesta ulkomuotoarvostelussa on nyt käytössä myös Suomessa. Ohjeistuksessa on nostettu erityisesti tarkkailtaviksi 39 rotua, ja hengitysvaikeuksien tunnistamista käydään läpi yksityiskohtaisesti. Ohjeistuksessa kerrotaan tarkasti millaisia koiria ei saa palkita näyttelyssä tai miten oireet tulee ottaa koiran tuloksessa huomioon. Kussakin näyttelyssä tuomarit kirjaavat ylös kuinka monta ja mitä liioiteltuja piirteitä he näkevät. Kerääntyvän tiedon avulla seurataan rotujen tilannetta.

Ruotsalainen ulkomuototuomari palkitsi Ruotsissa loppukesällä näyttelyssä erinomaisella arvosanalla koiran, jolla oli selviä hengitysvaikeuksia. Koiran arvostelusta kuvattu video on kiertänyt sosiaalisessa mediassa, ja asiasta on noussut kohu, etenkin kun tuomari TV-ohjelmassa kiisti koskaan edes tavanneensa hengitysvaikeuksista kärsivää koiraa.

Sadat ruotsalaiset eläinlääkärit ovat nyt allekirjoittaneet Ruotsin Kennelliitolle ja maatalousministeriölle lähetetyn avoimen kirjeen, jossa tuodaan esiin huoli lyhytkalloisten ja -kuonoisten rotujen alttiudesta hengitysvaikeuksiin. Ruotsalaiseläinlääkärit ehdottavat näiden rotujen koirille pakollista eläinlääkärin tarkastusta ennen jalostukseen ja kasvatukseen käyttöä sekä syntyneiden pentujen tarkastuksia ennen niiden luovuttamista uusille omistajille. Myös Iso-Britannian eläinlääkärien yhdistys British Veterinary Association (BVA) on ilmoittanut jakavansa ruotsalaisten kollegoidensa lyhytkuonoisia koiria koskevan huolen.

Aiheesta lisää marras- ja joulukuun Koiramme-lehdissä.

Lisätietoa lyhytkuonoisten rotujen brakykefaalisesta syndroomasta

Ohjeistus liioiteltujen piirteiden huomioon ottamisesta ulkomuotoarvostelussa

Mopsien suomalainen hengitystietutkimus

Kennelliiton jalostusstrategia

Ruotsin Kennelliiton tiedote 23.10.2015

Lisätietoja:

Miia Lahti
Viestintäpäällikkö
Kennelliitto
miia.lahtikennelliitto.fi
050 555 4420

Katariina Mäki
Jalostusasiantuntija
Kennelliitto
katariina.makikennelliitto.fi
(09) 8873 0228