Perjantaina Norjan Voittaja -näyttelyn Best in Show oli lhasa apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, om. Piia Helistöla-Laurila. BIS-3 oli bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso, om. Viivi Alaluusua. Sunnuntaina Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyn Best in Show -kilpailussa Librrani's High Performance Alonso otti ykkössijan ja lhasa apso kakkossijan.

Norjan Voittaja -näyttelyssä paras kasvattajaryhmä -palkinto meni Juha Kareksen Chic Choix-kennelin lhasa apso -ryhmälle. Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyssä lauantaina paras veteraani oli Vesa Lehtosen belgianpaimenkoira; tervueren Flammeus Freay Pretty. Sunnuntaina näyttelyn paras veteraani oli Susanna Nevan samojedinkoira Talvituuli Peaceful Pearl ja paras kasvattajaryhmä oli Petri Turusen Eerondaali-kennelin keeshond-ryhmä.

Best in Show -voittojen lisäksi suomalaiset saivat molemmissa näyttelyissä useita sijoituksia ryhmäkilpailuissa.

Suomen edustaja Jeena Kantosalo voitti junior hadlereiden eli nuorten koiranesittäjien kilpailussa hienosti pohjoismaiden mestaruuden. Suomen junior handler -joukkue sijoittui joukkuekilpailussa toiseksi. Joukkueessa kilpailivat Emma Tammipuu, Ellen Harjanne, Suvi Nousiainen ja Jeena Kantosalo. Joukkueenjohtajana toimi Saana Simola.

Koiratanssin PM-kisoissa Suomen Freestyle-joukkue voitti kultaa. Voittoisassa joukkueessa kilpailivat Nadja Böckerman & bordercollie Cabaroo Magma Flow, Salla Haavisto ja valkoiset länsiylämaanterrierit Loving You Lime ja Loving You Like It Or Not sekä Sanna Lipponen & bordercollie Dragunovtiger.

Suomen Heelwork to Music -joukkue otti kisoista hopeasijan. Hopeajoukkueessa kilpailivat Susanna Ekblom & bordercollie Cabaroo Dances On Ice, Hanna Maines & shetlanninlammaskoira Shanty’s Belinda, Katja Tamminen & bordercollie Cabaroo Glacier Gale sekä Merja Valkonen & ruotsinlapinkoira Care Bears Sun Rise. Joukkueenjohtajana oli Tiina Jounio.

Koiratanssin yksilökilpailuissa Katja Tamminen & bordercollie Cabaroo Glacier Gale voittivat HTM-yksilömestaruuden. Freestylen yksilöhopean ottivat Sanna Lipponen & bordercollie Dragunovtiger ja pronssi meni koirakolle Nadja Böckerman & bordercollie Cabaroo Magma Flow.

Suomalaisten ja Suomessa kasvatettujen koirien ryhmätulokset:

Norjan Voittaja 2014

BIS-1 lhasa apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, om. Helistöla-Laurila, Piia
BIS-3 bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso, om.  Alaluusua, Viivi

Ryhmä 2
RYP-1 bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso, om. Alaluusua, Viivi

Ryhmä 9
RYP 1 lhasa Apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, om. Helistöla-Laurila, Piia
RYP-4 kääpiövillakoira Staccato's Spicy Leaf, om. Harjanne, Nina

BIS-1 kasvattajaryhmä Chic Choix, lhasa apso, om. Kares Juha
BIS-3 veteraani samojedinkoira Talvituuli Peaceful Pearl, om. Neva Susanna

Ryhmä 3
RYP-3 valkoinen länsiylämaanterrieri Who´s Hot And Who´s Cold, om. Lehtonen Vesa

Pohjoismaiden Voittaja 2014

BIS-1 bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso, om. Alaluusua Viivi
BIS-2 lhasa Apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, om. Helistöla-Laurila Piia

Ryhmä 2
RYP-1 bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso, om. Alaluusua Viivi
RYP-3 kääpiösnautseri, valkoinen, Jettyspoof's Oh So Sweet, om. Rantanen Minna
RYP-4 newfoundlandinkoira Vaikonniemen Unbelievable Voyager, om. Sylstad Lill Ann

Ryhmä 3
RYP-3 lakelandinterrieri Big Lady's Micro-Invader, om. Kilsund Hunt, Ann Bert

Rymät 4/6
RYP-4 grand Basset Griffon Vendeen Minskuhoff´s Grand Sibelius, om. Aaltovirta Maria

Ryhmä 9
RYP-1 lhasa Apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, om. Helistöla-Laurila Piia
RYP-3 löwchen Royalgrowl Adam Lambert, om. Gjersrud Merethe

BIS-1 veteraani lauantaina belgianpaimenkoira; tervueren Flammeus Freay Pretty, om. Lehtonen Vesa
BIS-1 veteraani sunnuntaina samojedinkoira Talvituuli Peaceful Pearl, om. Neva Susanna
BIS-3 veteraani sunnuntaina skyenterrieri Finnsky Evergreen, om. Utter Marita ja Mikkola Kalevi

BIS-2 kasvattajaryhmä lauantaina Chic Choix, lhasa apso, om. Kares Juha
BIS-1 kasvattajaryhmä sunnuntaina Eerondaali, keeshond, om. Turunen Petri

Kaikki näyttelyn tulokset Norjan Kennelliiton sivuilla

Bullmastiffi Librrani's High Performance Alonso ja lhasa apso Chic Choix Cleopatra Eurydice

Chic Choix-kennelin lhasa apso -ryhmä

Belgianpaimenkoira tervueren Flammeus Freay Pretty

Samojedinkoira Talvituuli Peaceful Pearl

Eerondaali-kennelin keeshond-ryhmä

Junior handler Jeena Kantosalo

Junior handler Jeena Kantosalo

Muokattu 18.11. klo 17.14: korjattu bullmastiffin ja lhasa apson Best in Show -sijoitukset

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan jalostuksen eläimille aiheuttamista hyvinvointiongelmista. Jalostuksella tarkoitetaan tässä kannanotossa kaikkea ihmisen valvonnassa tapahtuvaa eläinten kasvatusta, kasvattamista ja lisäämistä. Ihminen on vastuussa jalostuksen lopputuloksesta. Jalostuksessa ei saa laiminlyödä eläinten terveyttä ja hyvinvointia.

Jalostuksen tavoitteeksi hyvinvoiva eläin

Eläinsuojelulain mukaan eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Terveydelle ja hyvinvoinnille haitallinen, kärsimystä aiheuttava jalostus on kielletty. Jalostuksen aiheuttamia ongelmia esiintyy kuitenkin kaikilla lajeilla, niin kissoilla, koirilla, hevosilla kuin eksoottisemmillakin lemmikkilajeilla.

Neuvottelukunnan mielestä jalostuksen tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva eläin; pelkkä ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus ei saa olla etusijalla jalostustavoitteissa. Uuteen eläinsuojelulakiin on syytä tarkentaa, mitä kielletyllä jalostuksella käytännössä tarkoitetaan.

Kissoilla ja koirilla esimerkiksi liian pieni kallo, lyhyt kuono, liian poimuinen iho ja liian lyhyet raajat suhteessa vartaloon heikentävät eläimen hyvinvointia. Yleisiä ongelmia ovat myös nivelviat, silmäluomien kiertymät ja kyvyttömyys lisääntyä tai liikkua normaalisti. Kaneilla esiintyy hyvin yleisesti perinnöllisiä hammasongelmia. Marsuista jalostetaan uusia rotumuunnoksia, joilla luustoa heikentävät ominaisuudet huonontavat yksilöiden hyvinvointia. Epämuodostuneesta selkärangasta johtuva kultakalojen lyhyt, pallomainen ruumiinmuoto altistaa kalat vakaville sisäelinongelmille. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä jalostuksen lemmikkieläimille mukanaan tuomista lukuisista hyvinvointiongelmista.

Fyysisten ominaisuuksien ohella huomiota on kiinnitettävä myös eläinten psyykkisiin ominaisuuksiin. Luonnetta jalostettaessa on muistettava, että esimerkiksi liiallinen arkuus tai aggressiivisuus heikentää eläinyksilön hyvinvointia. Lemmikkieläimiä on suojeltava myös sukusiitoksen mukanaan tuomilta sairauksilta sekä liian tiheiltä synnytyksiltä.

Vanhempien ominaisuudet periytyvät jälkipolville sekarotuisilla eläimillä samalla tavalla kuin puhdasrotuisillakin. Myös sekarotuisten lisääntymisessä on otettava huomioon vanhempien kantamat ominaisuudet ja vältettävä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ominaisuuksien periyttämistä jälkeläisille.

Omistaja on vastuussa lemmikkinsä hyvinvoinnista

Ensisijainen vastuu siitä, millä eläimillä teetetään jälkeläisiä, on aina siitoseläimen omistajalla ja kasvattajalla. Myös eläimen ostaja on osaltaan vastuussa siitä, millaisia eläimiä jalostetaan. Valistunut asiakas ei tietoisesti hanki eikä vastuullinen kasvattaja myy eläintä, joka kärsii jalostuksen aiheuttamista hyvinvointiongelmista.

Neuvottelukunta muistuttaa, että asiantuntijoilla, kuten eläinlääkäreillä ja näyttely- sekä kilpailutuomareilla, ja järjestöillä, kuten Suomen Kennelliitolla ja Suomen Kissaliitolla, on vaikutusvaltaa ja vastuuta jalostettavien eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Asiantuntemusta voidaan hyödyntää ottamalla jalostusasiat entistä tarkemmin huomioon esimerkiksi eläinlääkärien ja näyttelytuomarien koulutuksessa.

Kaikkein sairaimmista roduista on luovuttava

Jalostuksen myötä kehittyneet, eläimille epäedulliset piirteet ovat jalostuksen keinoin myös karsittavissa pois. Esimerkiksi lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen kuonon pidentämisessä jalostuksen avulla voidaan nopeastikin parantaa eläinten hyvinvointia, kun jalostukseen valitaan pitempikuonoisia yksilöitä tai tuotetaan roturisteymiä.

Neuvottelukunta ehdottaa, että kaikkein sairaimpien rotujen kohdalla ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin rodun terveydentilan parantamiseksi. Jos toimenpiteet eivät auta tai ovat riittämättömiä, rodun lisääminen ja ylläpito lopetetaan kokonaan.

Neuvottelukunta tähdentää, että kaikki edellä mainittu koskee paitsi koiria ja kissoja, myös muita lemmikkinä pidettäviä eläimiä.

Lisätietoja: Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Kokouksen aluksi paljastettiin Martti Mannersuon muotokuva. Mannersuo on Kennelliiton hallituksen entinen puheenjohtaja ja Suomen Ajokoirajärjestön pitkäaikaisin puheenjohtaja. Martti Mannersuon muotokuvan on maalannut taiteilija Riikka Lenkkeri. Kokouksessa kukitettiin myös pitkäaikainen ajokoiraharrastaja Pekka Vallimies, jolle hallitus on myöntänyt arvonimen ylituomariemeritus.

Kennelliiton valtuusto kutsui yksimielisesti hallituksen esityksestä Säde Hohterin Kennelliiton kunniajäseneksi. Säde Hohteri on monipuolinen kennelmaailman osaaja ja vaikuttaja, ja hän on toiminut monissa Kennelliiton luottamustehtävissä.

Kennelliiton hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Jari Fors, Arja Koskelo ja Lauri Rostedt. Kolmivuotiskaudelle hallitukseen valittiin uudelleen Jari Fors ja uusina jäseninä Anu Suikkanen ja Kimmo Nokelainen.

Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin valtuuston tekemin muutoksin myös Kennelliiton ensi vuoden toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodelle 2015. Samalla vahvistettiin Kennelliiton ensi vuoden teemaksi ”Vastuullista koirankasvatusta”.

Valtuusto päätti myös, että rekisteröintimaksut pysyvät ennallaan. Rekisteröintimaksuluokat ja rekisteröintimaksut vuodelle 2015 ovat:

1. luokka 40 euroa / pentu
2. luokka 70 euroa / pentu

1. luokka
Rekisteröintimaksu kennelnimen omistavien, kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenien, Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläisille.

2. luokka
Rekisteröintimaksu tuontikoirille ja koirille, joiden kasvattajat eivät täytä 1. maksuluokan ehtoja.

Rekisteröintimaksujen lisäksi pentueen rekisteritodistusten lähettämisestä peritään viiden euron toimitusmaksu.

Lisäksi valtuusto päätti, että vuonna 2015 Omakoira-jäsenpalvelun kautta (omakoira.kennelliitto.fi) hyväksymisvaiheeseen saakka tehdyistä pentueista myönnetään 7 € alennus / koira molemmissa maksuluokissa.

Kokouksessa hyväksyttiin myös sääntö uudesta rally-tokovalion arvosta (FI RTVA). Koira saa Suomen rally-tokovalion arvon, kun sillä on kolme vähintään 95 pisteen tulosta mestariluokasta vähintään kahdelta eri tuomarilta. Lisäksi koiran pitää olla palkittu näyttelyssä vähintään laatumaininnalla hyvä yli 15 kuukauden ikäisenä. Sääntö tulee voimaan 1.1.2015.

Valtuuston kokous samoin kuin lauantain valtuustoseminaari sujuivat rakentavassa ja positiivisessa hengessä.

Katso lisää kuvia valtuustoviikonlopulta Facebookista.

Helena Suni (oik.) jatkaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtajana. Valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen onnitteli Sunia.

Valtuusto valitsi hallitukseen uusina jäseninä Kimmo Nokelaisen ja Anu Suikkasen. Jari Fors (oik.) jatkaa hallituksessa.

Valtuuston kokouksessa paljastettiin Martti Mannersuon muotokuva. Sen on maalannut taiteilija Riikka Lenkkeri.

Teema on ensimmäisen kerran esillä jo Kennelliiton Koira2014-tapahtumassa 6.–7. joulukuuta sekä helmikuisessa KoiraExpossa. Myös Koiranpäivä 24. huhtikuuta ja Kuopion jalostuspäivät ovat teemavuoden kalenterissa.

Teemavuonna uusi kurssi

Kennelliitto käynnistää vuonna 2015 myös uuden Koirankasvatus tänään -kurssin, jolla kasvattajat voivat päivittää tietojaan ajankohtaisista jalostukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista asiantuntijoiden kanssa. Kurssit järjestetään yhteistyössä Suomen Koirankasvattajat ry:n (SUKOKA) kanssa. Jatkossa kursseja on vuosittain eri puolilla Suomea.

Vuonna 2015 Koirankasvatus tänään -kurssit järjestetään suomeksi 14.–15. maaliskuuta Oulussa ja 19.–20. syyskuuta Riihimäellä. Ruotsinkielinen kurssi pidetään 14.–15. marraskuuta Turussa.

Mitä on vastuullinen koirankasvatus?

Vastuullisella koirankasvatuksella tarkoitetaan muun muassa sitä, että kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaiseen käyttötarkoitukseen soveltuvia koiria. Kasvattaja myös kertoo avoimesti koiriensa terveydentilasta.

Lisäksi kasvattaja huolehtii pentujen ja emän hyvinvoinnista, totuttaa pennut käsittelyyn ja sosiaalistaa ne ennen luovutusta. Kasvattaja rekisteröi pennut ja tekee koirista kirjalliset sopimukset. Vastuuntuntoinen kasvattaja allekirjoittaa Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen ja noudattaa siinä määriteltyjä vastuullisen koirankasvatuksen periaatteita.

Kasvattajateema vuoden 2015 tapahtumissa

- 7.–8.2. KoiraExpo, kasvattajapainotteisia aiheita, kysely kasvattajille
- 14.–15.3. Koirankasvatus tänään -kurssi, Oulu
- 24.4. Koiranpäivä – kasvattajateema
- kesällä Kennelliiton osasto kiertää kasvattajateemalla eri tapahtumissa
- 19.–20.9. Koirankasvatus tänään -kurssi, Riihimäki
- 14.–15.11. Koirankasvatus tänään -kurssi Turku, kurssi pidetään ruotsin kielellä
- 5.–6.12. Koira2015, Messukeskus

Lisätietoja teemavuodesta

Lue lisää Koirankasvatus tänään -kursseista

Kennelliiton kaverikoirat vierailevat vuosittain tuhansien ihmisten luona ympäri Suomen. Asiakaskohteissa käydään yleensä 1-4 kertaa kuukaudessa.

Kaverikoiraryhmät vierailevat erilaisissa laitoksissa, hoivakodeissa, päiväkodeissa ja osallistuvat moniin koko perheen tapahtumiin. Lukumäärällisesti eniten käydään vanhusten luona, mutta usein ryhmät vierailevat myös vammaisten ja lasten luona. Satunnaisesti mukana on myös muita kohderyhmiä.

Kaverikoirat ovat aina odotettuja vieraita. Joillekin vanhuksille kaverikoirakot voivat olla ainoita vierailijoita. Lapsille taas voidaan silittelyn lomassa opettaa, miten koirien kanssa käyttäydytään.

Kaverikoirien soveltuvuuden testaus

Kennelliiton kaverikoiratyöryhmä on kehittänyt kaverikoirille soveltuvuuden testauksen, joka otetaan käyttöön kaverikoiraryhmissä ensi vuoden aikana. Tällä pyritään takaamaan, että joka puolella Suomea kaverikoiratoimintaan mukaan tulevat koirat on valikoitu mukaan samalla tavalla ja vierailukohteet voivat pyytää kaverikoirakot käynnille turvallisin mielin.

Kaverikoiran tulee olla ehdottomasti luotettava ja ohjaajan lisäksi myös koiran tulee nauttia toiminnasta. Kaverikoiran tulee olla vieraiden ihmisten käsiteltävissä ja hakea kontaktia mielellään. Toimintaan soveltuvuutta arvioidaan tarkkailemalla koiran reagointia yllättävissä tilanteissa ja liikkumista liukkaalla lattialla.  Ryhmätilanteessa nähdään millä tavalla koirat pystyvät keskittymään vieraisiin ihmisiin muiden koirien ollessa samassa tilassa. Kaverikoiratoimintaan mukaan tulevan koiran ei tarvitse olla mikään koiramaailman supermies, vaan varmaluonteinen, hyväkäytöksinen ja ihmisistä pitävä kotikoira.

Kennelliiton kaverikoirat ovat tavattavissa Koira2014-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 6.-7.12.2014. Paikalla on myös muita hyötykoiratahoja. Tervetuloa tutustumaan!

Lue lisää kaverikoirista täältä

Suomen Kennelliitto toimii tiiviissä yhteistyössä maamme hyötykoiratahojen kanssa. Kennelliiton yhteistyötahoina ovat niin virkakoirat kuin henkilökohtaiset hyötykoirat. Yhteistyön tarkoituksena on tuoda esiin koirien arvokas rooli yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyväksi. Kennelliitto täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Juhlavuonna esitellään kuukausittain hyötykoirataho. Joulukuun teemana on Kennelliiton kaverikoiratoiminta.

Hyötykoirat esittelyssä vuonna 2014:

Tammikuu Tullilaitoksen koirakoulu (Kansainvälinen Tullipäivä 26.1.)
Helmikuu Rikosseuraamuslaitos
Maaliskuu Rajavartiolaitos (Rajavartiolaitoksen vuosipäivä maaliskuussa)
Huhtikuu Opaskoirakoulu (kansainvälinen opaskoirapäivä huhtikuun viimeinen keskiviikko)
Toukokuu Poliisikoirat (poliisitoiminnan ”aloituspäivä” Hector-koiran maahantulopäivä)
Kesäkuu Puolustusvoimat (Puolustusvoimien lippujuhla 4.6.)
Heinäkuu hyötykoiratoimikunnan esittely Maailman Voittaja 2014 -näyttelyssä
Elokuu Avustajakoirat
Syyskuu Metsästysjäljestäjät
Lokakuu Pelastuskoiratoiminta (Palveluskoiraliitto)
Marraskuu Kuulo- ja tukikoirat
Joulukuu Kennelliiton kaverikoirat

Ylisirniö toimi SEYn toiminnanjohtajana vuosina 2006–2013, minkä jälkeen hän siirtyi yksityisyrittäjäksi. Ylisirniö on työskennellyt aikaisemmin muun muassa valtionhallinnossa.

– Päätavoitteeni on kehittää SEYtä Suomen suurimpana eläinsuojelujärjestönä siten, että toimintamme ennaltaehkäisee eläinsuojeluongelmia tehokkaasti ja eläinten huonoon kohteluun puututaan yhä nopeammin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lisäksi toivon SEYn voivan tarjota kaikille eläinsuojelusta kiinnostuneille erilaisia osallistumisen tapoja. Tavoitteena on, että maanlaajuinen toimintamme on jatkossa yhä paremmin tunnettua, kertoo Ylisirniö.

Syyskokouksessa valittiin myös uusi liittohallitus, jossa uusina jäseninä aloittavat KM, erityisluokanopettaja Maija Raatikainen Vaasasta sekä FT Suvi Ponnikas Oulusta. Lisäksi terveystarkastaja Tauno Kähkönen Kuopiosta valittiin uudelleen liittohallitukseen varajäseneksi.

SEYn liittohallituksessa jatkavat FM Anna Pienimäki Hausjärveltä, varatuomari Maylis Spiik Nauvosta, OTK Mika Leppinen Espoosta, VTT Birgitta Wahlberg Turusta, eläinlääkäri Helena Haajanen Joroisista sekä FL Marianne Juntunen Pelkosenniemeltä.

Vuonna 1901 perustettu SEY aloittaa nyt 114. toimintavuotensa, jonka aikana liitto muun muassa kampanjoi eduskuntavaaleista sekä jatkaa eläinsuojelulakiuudistusta koskevaa työtään.

SEY

Vauhdikkaita näytöksiä ja hyödyllistä tietoa

Koira2014-tapahtumassa järjestetään vauhdikkaita esityksiä, mielenkiintoisia luentoja ja laajat koira-alan tarvikemessut. Mukana on lähes sata koira-alan yritystä, joten tapahtumaan kannattaa tulla vaikka jouluostoksille. Viikonlopun aikana saa myös vinkkejä koiran hankintaan, harrastamiseen koiran kanssa sekä kotikoiran koulutukseen ja aktivointiin.

Tapahtuman hyötykoiraosastolla voi tavata esimerkiksi opaskoiria, sotakoiria sekä kaveri- ja avustajakoiria. Myös useat rotujärjestöt tulevat tapahtumaan esittelemään rotujaan.

Sankarit palkitaan

Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa sunnuntaina 7.12. Sankarikoiran arvonimi myönnetään vuosittain koirille, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä. Suurin osa koirista on löytänyt maastoon eksyneitä. Koirat ovat myös ilmaisseet sairauskohtauksia ja tulipaloja. Sankarikoirat palkitaan sunnuntaina klo 13.30 Areenalla, hallissa 1.

Somehitiksi noussut kultainennoutaja mukana tapahtumassa

Huikean suosion sosiaalisessa mediassa saanut kultainennoutaja Soni osallistuu Koira2014-tapahtumassa houkutusten highway -näytökseen. Koiramestari-ohjelmassa herkkuihin langennut Soni pääsee uudelleen herkkuradalle lauantaina ja sunnuntaina kello 13.45. Tule katsomaan, vieläkö herkut houkuttelevat Sonia. Houkutusten highwayn jälkeen koiraan voi tutustua Kennelliiton nuorten osastolla hallissa 6. Videota Sonin suorituksista herkkuradalla on katsottu jo yli 2,1 miljoonaa kertaa. Katso video täältä.

Mikä koira on näyttelyn paras?

Koira2014-tapahtuman yhteydessä järjestetään kaksi kansainvälistä koiranäyttelyä. Näyttelyt huipentuvat lauantaina ja sunnuntaina Best in Show -kilpailuun, jossa valitaan näyttelyn paras koira. Parhaan koiran tittelistä kilpailee lauantaina noin 6 700 koiraa ja sunnuntaina noin 7 000 koiraa. Molemmissa näyttelyissä nähdään koiria yli 300 eri rodusta.

Lisätietoja Koira2014-tapahtumasta ja näyttelyistä löytyy osoitteesta www.koira2014.fi.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto, tiedottaja Päivi Mäntylä, 09 8873 0296, paivi [dot] mantylakennelliitto [dot] fi
Suomen Kennelliitto, verkkotiedottaja Kati Vesalainen, 09 8873 0293, kati [dot] vesalainenkennelliitto [dot] fi
 

HOPE ry:n toimintaperiaatteena on taata lapsille Suomessa tasa-arvoiset mahdollisuudet kokea ilon ja onnistumisen hetkiä. Lahjoitettujen pääsylippujen myötä moni lapsi pääsee kokemaan koiratapahtuman ihmeellisen maailman.

– Ette usko, kuinka monta lasta ja perhettä saadaan iloisiksi, kun heille nyt voidaan tarjota tällainen elämys, Nora Virtanen ja Johanna Peltola HOPE ry:stä toteavat yhdestä suusta.

– Kennelliitto on todella tyytyväinen, että se voi näin tukea HOPE ry:n toimintaa. Uskon, että tulemme näkemään monta iloista lasta tapahtumassa, Koira2014-toimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen sanoo.

Kennelliitto on usean vuoden ajan lahjoittanut pääsylippuja mm. koululuokille ja sellaisille lastenjärjestöille, jotka toimivat vaikeassa tilanteessa olevien lasten kanssa.

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täytti tänä vuonna 125 vuotta. Liiton jäseninä on noin 1 900 koiraharrastusyhdistystä ja yli 150 000 henkilöjäsentä.
 

Kari Järvinen lahjoitti liput HOPEn Nora Virtaselle ja Johanna Peltolalle

Koira2014-tapahtumassa on lauantaina voinut nähdä noin 6 700 koiraa yli 300 eri rodusta. Koirat ovat osallistuneet tapahtuman yhteydessä järjestettävään kansainväliseen Helsinki Winner -koiranäyttelyyn.

Koirarotuihin on päässyt tutustumaan myös rotuyhdistysten esittelypisteillä ja Kennelliiton Hau Life! -osastolla. Hau Life! -osastolla on järjestetty myös demonäytöksiä muun muassa kynsienleikkuusta ja perushoidosta. Osastolta voi myös kysyä apua ja vinkkejä koiran hankintaan ja yhteiseen arkeen koiran kanssa.

Lauantain aikana Kennelliitto palkitsi tapahtuman parhaan rotupisteen. Raati valitsi voittajaksi Suomen Harmaahirvikoirajärjestö ry:n.

- Osasto on monipuolinen ja kuvastaa hyvin yhdistyksen rotujen käyttötarkoitusta, Koira2014-tapahtuman toimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen ja varapuheenjohtaja Kimmo Mustonen kertoivat perusteluiksi.

Yksi lauantain vetonauloista oli houkutusten highway -esitys, johon osallistui huikean suosion sosiaalisessa mediassa saanut kultainennoutaja Soni. Soni ei voinut tälläkään kertaa vastustaa herkkuja, vaan kävi maistelemassa myös viereisen herkkuradan tarjontaa. Tule katsomaan Sonia sunnuntaina, se suorittaa houkutusten highwayn jälleen kello 13.45.

Lauantai huipentuu Helsinki Winner -koiranäyttelyn parhaan koiran valintaan. Marja Talvitie valitsee näyttelyn parhaan koiran kymmenen ryhmävoittajan joukosta.

Koira2014-tapahtuma jatkuu sunnuntaina. Ohjelmassa on silloinkin paljon mielenkiintoista koira-aiheista ohjelmaa. Tapahtumaan kannattaa myös tulla ostoksille, sillä paikalla on noin 100 koira-alan tarvikemyyjää. Lisäksi sunnuntaina pidetään  kansainvälinen Voittaja-koiranäyttely, jossa on mukana noin 7 000 koiraa yli 300 eri rodusta. Tervetuloa!

Katso lisätietoja tapahtumasta osoitteesta www.koira2014.fi. Kuvia tapahtumasta löytyy Facebookista.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto, tiedottaja Päivi Mäntylä, 050 366 4809, paivi [dot] mantylakennelliitto [dot] fi
Suomen Kennelliitto, verkkotiedottaja Kati Vesalainen, 044 752 4815, kati [dot] vesalainenkennelliitto [dot] fi

Kimmo Mustonen, Jaakko Ilvonen, Kari Järvinen ja Marja-Helena Ilvonen Suomen Harmaahirvikoirajärjestön osastolla.

Kultainennoutaja Soni lankesi herkkuihin ja leluihin houkutusten highwaylla.

Helsinki Winner -koiranäyttelyssä toiseksi tuli pomeranian Linnanhaltijan Quartz. Koiran omistavat Maarit Kalke ja Laurent Heinesche Söderkullasta.

Näyttelyn kolmanneksi paras oli kääpiömäyräkoira Naa-Naan Ilotulitus, omistajana Stina Selen Orimattilasta. Neljänneksi tuli norwichinterrieri Nanstop Polkagris, koiran omistaa Raimo Suominen Helsingistä.

Helsinki Winner 2014 -koiranäyttelyn ryhmävoittajat:

FCI ryhmä 1 – Lammas ja karjakoirat
Shetlanninlammaskoira Amor'jade Danish Wild Card, om. Kuivala Marjo, Haukipudas

FCI ryhmä 2 – Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsiläiset karjakoirat
Tanskandoggi, keltainen ja tiikerijuovainen Edendane's Jar Jar Binks, om. Mahkonen Jani & Mahkonen Mona, Järvenpää

FCI ryhmä 3 – Terrierit
Norwichinterrieri Nanstop Polkagris, om. Suominen Raimo, Helsinki

FCI ryhmä 4 – Mäyräkoirat
Kääpiömäyräkoira lyhytkarvainen Naa-Naan Ilotulitus, om. Selen Stina, Orimattila

FCI ryhmä 5 – Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit
Saksanpystykorva, pomeranian Linnanhaltijan Quartz, om. Kalke Maarit & Heinesche Laurent, Söderkulla

FCI ryhmä 6 – Ajavat ja jäljestävät koirat
Suomenajokoira Kellolan Ville, om. Pusa Leena & Pusa Samuli, Paimela

FCI ryhmä 7 – Kanakoirat
Bracco italiano Fikret's Easily Flammable, om. Tenhunen Marika & Tenhunen Teemu, Neuvoton

FCI ryhmä 8 – Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
Cockerspanieli Coastline Johnny B.Good, om. Korpi Mariann & Finnig Anett, Kellokoski

FCI ryhmä 9 – Seurakoirat ja kääpiökoirat
Havannankoira Behave's Joker In Jazz, om. Saariaho Charlotte & Räikkönen Kirsi, Alaveteli

FCI ryhmä 10 – Vinttikoirat
Afgaaninvinttikoira Scaramis Unusual Me, om. Suokas Salla & Nurmela Ari, Järvenpää

Paras kasvattajaryhmä:
Faaraokoira Reedly Road, Evteeva Maria, Venäjä

Paras veteraani:
Norwichinterrieri Nanstop Polkagris, om. Suominen Raimo, Helsinki

Lauantaina järjestettiin myös junior handlerien eli nuorten koiranesittäjien SM-osakilpailu. Päivän paras oli Suvi Nousiainen. Nousiainen sekä muut vuoden aikana osakilpailuissa menestyneet kilpailevat sunnuntaina suomenmestaruudesta.

Sunnuntain Voittaja-näyttelyn ryhmäkilpailut voi katsoa suorana lähetyksenä internetissä.

Katso lisää osoitteesta www.koira2014.fi sekä Facebookista.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto, tiedottaja Päivi Mäntylä, 050 366 4809, paivi [dot] mantylakennelliitto [dot] fi
Suomen Kennelliitto, verkkotiedottaja Kati Vesalainen, 044 752 4815, kati [dot] vesalainenkennelliitto [dot] fi

Marja Talvitie valitsi Helsinki Winner 2014 -koiranäyttelyn parhaaksi koiraksi cockerspanieli Coastline Johnny B.Goodin. Koiran omistavat Mariann Korpi ja Anett Finnig Kellokoskelta.

Minna Rajamäen tutkimusryhmän tarkoituksena on selvittää, esiintyykö lyhytkuonoisilla koirilla ja uusiutuvista keuhkokuumeista kärsivillä irlanninsusikoirilla mikroaspiraatiota eli huomaamatonta mahan happaman sisällön kulkeutumista hengitysteihin. Hannes Lohen ryhmä selvittää aineenvaihdunnan yhteyttä koirien ahdistushäiriöön ja Merja Rantalan ryhmä eri hoitomuotojen tehoa koiran kroonisen ja toistuvan ulkokorvantulehduksen hoidossa.

Marja Kaukosen väitöskirjatutkimuksen aiheena on perinnöllisen verkkokalvon rappeuman geneettinen tausta. Anna Boström tutkii rinta- ja lannerangan lihasten toimintaa mäyräkoirilla ja borderterriereillä sekä välilevytyrän vaikutusta lihasten rakenteeseen mäyräkoirilla.

Koirien terveystutkimusrahaston tavoite on Kennelliiton ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistyönä kerätä varoja koirien terveystutkimuksen tukemiseksi. Rahaston tarkoituksena on edistää Helsingin yliopistossa tehtävää koirien terveystutkimusta, erityisesti kliinistä potilas- ja geenitutkimusta. Kun rahasto perustettiin, toiveena oli, että Kennelliiton 125-vuotisjuhlavuonna voitaisiin jakaa ensimmäiset apurahat. Toive toteutui.

Kävijätavoite täyttyi

Koira2014-tapahtumassa kävi viikonlopun aikana noin 29 000 henkilöä.

– Pääsimme tavoitteeseen. On erittäin ilahduttavaa, että itsenäisyyspäivästä huolimatta koirista kiinnostunutta väkeä riitti myös Koira2014-tapahtumaan, Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen sanoo.

Palkitsemisia Koira2014-tapahtumassa

Sankarikoirat palkittiin sunnuntaina Koira2014-tapahtumassa. Kennelliitto myönsi tänä vuonna sankarikoiran arvon 18 koiralle. Koirat ovat esimerkiksi löytäneet maastoon eksyneitä tai ilmaisseet sairauskohtauksia tai tulipaloja.

Lisäksi 40 kasvattajaa palkittiin sunnuntaina Vuolasvirta-palkinnolla. Kennelliitto myöntää palkinnon korkeimpana huomionosoituksena ansioituneille kasvattajille.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on Suomen itsenäisyyspäivänä myöntänyt Leena Harjapäälle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein Helsingin Seudun Kennelpiirin hallituksen esityksestä. Harjapää sai mitalin Koira2014-tapahtumassa sunnuntaina.

Leena Harjapää on toiminut vuodesta 1965 alkaen aktiivisesti suomalaisessa kenneltoiminnassa ja vuodesta 1978 lähtien kennelpiirin sihteerinä.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto, tiedottaja Päivi Mäntylä, 050 366 4809, paivi [dot] mantylakennelliitto [dot] fi
Suomen Kennelliitto, verkkotiedottaja Kati Vesalainen, 044 752 4815, kati [dot] vesalainenkennelliitto [dot] fi

Katso kuvia tapahtumasta Facebookista.

Koirien terveystutkimusrahaston ensimmäiset apurahat jaettiin 7.12. Koira2014-tapahtumassa

40 kasvattajaa sai Vuolasvirta-palkinnon

Näyttelyn toiseksi paras koira oli lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira Formula Uspeha Colibri, omistajana I.Yu Hapaeva Venäjältä.

Kolmanneksi tuli petit basset griffon vendéen Caramel Apple Van Tum-Tum's Vriendjes, omistajana Gwen Huikeshoven Hollannista.

Neljänneksi sijoittui musta suursnautseri Stablemaster's Arsene Lupin. Koiran omistaa Fabergé Frances Vihdistä.

Best in Show -tuomarina toimi Tapio Eerola. Voittaja 2014 -koiranäyttelyyn osallistui sunnuntaina yhteensä noin 7 000 koiraa.

FCI ryhmä 1 – Lammas ja karjakoirat
Australiankelpie Promotion Benelli Tornado, om. Salminen Noora, Turku

FCI ryhmä 2 – Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsiläiset karjakoirat
Suursnautseri, musta Stablemaster's Arsene Lupin, om. Fabergé Frances, Vihti

FCI ryhmä 3 – Terrierit
Vehnäterrieri Grebnello Suzy, om. Dehlvin Marianne & Faleús Per, Ruotsi

FCI ryhmä 4 – Mäyräkoirat
Kaniinimäyräkoira lyhytkarvainen Formula Uspeha Colibri, om. Hapaeva I.Yu., Venäjä

FCI ryhmä 5 – Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit
Amerikanakita Estava Rain Only Style Remains, om. Birkmar Friedrich, Norja

FCI ryhmä 6 – Ajavat ja jäljestävät koirat
Petit basset griffon vendéen Caramel Apple Van Tum-Tum's Vriendjes, om. Huikeshoven Gwen, Hollanti

FCI ryhmä 7 – Kanakoirat
Bourbonnaisinseisoja Spectrolite's American Ice Man, om. Savolainen-Pulli Satu, Vantaa

FCI ryhmä 8 – Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
Amerikancockerspanieli Very Vigie Freezing-In-Finland, om. Vartiainen Sanna, Mahlu

FCI ryhmä 9 – Seurakoirat ja kääpiökoirat
Kiinanharjakoira Arte Figure Happy Ending, om. Alestalo Lassi

FCI ryhmä 10 – Vinttikoirat
Saluki El Hamrah Chason-Shir, om. Harimaa Harri, Naarajärvi

Paras veteraani
Japaninpystykorva Enfloy'z Novaah-Lee A Charmant Lady, om. Werner Helene & Werner Ewa, Ruotsi

Paras kasvattajaryhmä
Lhasa apso Chic Choix, Kares Juha

Jeena Kantosalo on junior handlerien Suomen mestari

Sunnuntaina käytiin myös junior handlerien SM-finaali. Sen voitti Jeena Kantosalo. Toiseksi tuli Ellen Harjanne ja kolmanneksi Janette Lehto.

Vuoden parhaat palkittiin

Voittaja-näyttelyn yhteydessä palkittiin myös Vuoden Veteraani 2014, Vuoden Näyttelykoira 2014 ja Vuoden Kasvattaja 2014.

Vuoden Veteraani 2014
Samojedinkoira Talvituuli Peaceful Pearl, Neva Susanna & Ari

Vuoden Näyttelykoira 2014
Petit basset griffon vendéen Nightdream Ricky Martin, om. Bergström Kristina

Vuoden Kasvattaja 2014
Lhasa apso Chic Choix, Kares Juha

Katso kuvia Koira2014-tapahtumasta Facebookista.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto, tiedottaja Päivi Mäntylä, 050 366 4809, paivi [dot] mantylakennelliitto [dot] fi
Suomen Kennelliitto, verkkotiedottaja Kati Vesalainen, 044 752 4815, kati [dot] vesalainenkennelliitto [dot] fi

Kiinanharjakoira Arte Figure Happy Ending on Voittaja 2014 -koiranäyttelyn paras koira. Koiran omistaa Lassi Alestalo.

Jeena Kantosalo on junior handlerien Suomen mestari. Tuomarina Hilla-Tuuli Keränen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2000 -aineiston valossa tehdyssä tutkimuksessa Langinvainio tarkastelee koiranomistajuuden sosiodemografiaa ja eräitä terveystekijöitä. THL selvitti tutkimuksessa aikaisemmin tärkeimpiä kansansairauksia sekä väestön työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, oliko tutkittavilla koira.

- Koiranpitoon liittyvien tulosten analysointi kohdistuu aineiston yli 30 vuotta täyttäneisiin aikuisiin. Otokseen kuului 8028 henkilöä, joista haastateltiin 6986 henkilöä. Väestötutkimus uusittiin vuonna 2011, jolloin koiranomistajuutta koskevat kysymykset olivat jääneet pois, Heimo Langinvainio selvittää.

Kirjallisuuskatsauksessa referoidaan sekä Suomessa että ulkomailla tehtyä tutkimusta. Suomessa on tarkasteltu erityisesti koiran psykososiaalista merkitystä. Koiralla on oma roolinsa seurakoirana, ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä, sosiaalisten suhteiden fasilitoijana ja terapiakoirana hoitotyössä. Myös koiran vaikutuksesta lasten ja nuorten sosiaaliseen kasvuun ja erityistarpeisten lasten emotionaaliseen kehitykseen on saatu näyttöä.

Tässä tutkimuksessa neljäsosalla suomalaisista oli koira. Yhteensä 75 % omisti tai oli joskus omistanut koiran. Suurin osa koiranomistajista oli 30–44-vuotiaita ja suurin osa oli naimisissa - yleisemmin kuin ne, joilla ei tutkimushetkellä ollut koiraa (”koirattomat”). Parisuhteessa koiranomistajista eli 81 %, koirattomista noin 70 %. Eronneiden ja leskeytyneiden miesten joukossa oli 10 % vähemmän koiranomistajia kuin vastaavien naisten joukossa.

Suurimmalla osalla koiranomistajista oli keskiasteen koulutus, kuitenkin naiset olivat miehiä useammin korkeasti koulutettuja. Yrittäjiä oli koiranomistajien joukossa enemmän kuin koirattomien joukossa. Koiranomistajat asuivat myös muita useammin omakotitalossa. Heillä oli keskimäärin käytössään 20 asuinneliötä muita enemmän ja suurempi ruokakunta.

Koiranomistajista henkisesti vähiten kuormittuneita olivat avioliitossa elävät miehet. Eronneet miehet sen sijaan olivat huomattavasti kuormittuneempia. Naisilla ero ryhmien välillä oli huomattavasti pienempi. Miehillä kuormittuneisuus lisääntyi tasaisesti iän myötä. Se sijaan yli 65-vuotiailla naiskoiranomistajilla oli enemmän henkisiä voimavaroja kuin miehillä ja koirattomilla naisilla. Koira näyttää suojelevan naisia stressiltä myöhemmässä ikävaiheessa.

Koiranomistajat tupakoivat ja käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin koirattomat. Koiranomistajat istuivat lähes puoli tuntia vähemmän viikonloppuna kuin muut. He myös harrastavat vähintään 4 tuntia kevyttä liikuntaa viikossa. Myös turvallisuuden kokemiseen koira vaikuttaa myönteisesti. Naisia, jotka eivät pelkää koskaan liikkua asuinalueellaan oli lähes 10 % enemmän koiranomistajien kuin koirattomien joukossa. Koiranomistajista yli 80 % miehistä ja yli puolet naisista ei ollut koskaan kokenut turvattomuutta asuinalueellaan.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleiskuva koiranpidosta Suomessa ja siten luoda perusta jatkotutkimukselle. Tältä pohjalta toteutetaan nyt joulukuussa syventävä kyselytutkimus kaikille koiranomistajille tai joskus koiran omistaneille. Koiran terveysvaikutuksia on tehdyn tutkimuksen valossa aiheellista tutkia lisää sekä yksittäisen koiranomistajan ja että kansanterveyden näkökulmasta.

Tutustu tutkimukseen

Vastaa kyselyyn
 

Italian Kennelliiton edustajat tutustuivat Kennelliiton kehittämään järjestelmään elokuussa 2014 Maailman Voittaja -näyttelyssä Helsingissä. Aivan suoraan Kennelliiton järjestelmää ei voitu kopioida Italiaan, vaan sitä jouduttiin muokkaamaan. Italian kansalliset säännöt nimittäin poikkeavat jonkin verran suomalaisista. Järjestelmän toiminnallisuudessa on nyt esimerkiksi huomioitu Italian sääntöjen erityispiirteet eli sikäläiset eri rotuvariaatiot ja niille jaettavat kansalliset sertifikaatit.

Helsingin Maailman Voittajassa tulokset syötettiin suoraan tablettitietokoneilla ja niitä pystyi tarkastelemaan verkosta reaaliaikaisesti. Uuden järjestelmän myötä Italia pyrkii tarjoamaan vähintään yhtä hyvät palvelut omissa näyttelyissään, mukaan lukien kehistä tapahtuva online-tulospalvelu.

Italiassa järjestetään Maailman Voittaja -näyttely 11.–14.6.2015 ja sen yhteydessä pidetään myös neljänä perättäisenä päivänä kaikkien ryhmien erikoisnäyttelyitä 10.–13.6.2015.

Maailman Voittaja 2015 -näyttelyn nettisivut

Kynttilät ja joulukuusi kannattaa sijoittaa niin, että koira ei pääse touhutessaan kaatamaan niitä. Myös joulukukat on hyvä pitää koiran ulottumattomissa, sillä osa niistä on koiralle myrkyllisiä.

Jouluruokia vain ihmisille

Monet ihmisten jouluherkuista voivat aiheuttaa hengenvaaran koiralle. Koiran ruokakuppiin eivät kuulu esimerkiksi suklaa, rusinat ja kinkku.

Suklaa sisältää metyyliksantiineja, joille koirat ovat erityisen herkkiä. Ne voivat aiheuttaa koiralle lievimmillään ripulia, oksentelua, väsymystä, lisääntynyttä janoa ja virtsaamista. Pahimmillaan suklaa voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Mitä tummempaa suklaa on, sitä vaarallisempaa se on koiralle.

Kinkusta jääneitä luita ei myöskään pidä antaa koiralle. Luut voivat tukkia koiran suoliston tai terävät luunsirut puhkaista suolen.

Taikinat, ksylitoli, pähkinät ja makeiset on nekin pidettävä pois koiran ulottuvilta.

Ulkoiluta koira ennen raketteja

Koira tulee huomioida myös uutenavuotena. Ilotulitusrakettien pauke ja välähdykset voivat olla pelottavia koiralle. Koira kannattaa ulkoiluttaa uudenvuodenaattona ennen ilotulituksen alkamista, jotta ulos ei tarvitse mennä pahimman paukkeen aikaan.

Pelkäävää koiraa voi yrittää rauhoittaa laittamalla verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä radiota tai televisiota päällä. Koiran huomion voi yrittää suunnata muualle myös yhteisellä, kiinnostavalla tekemisellä.

Omalla rauhallisella käyttäytymisellä voi viestiä myös koiralle, ettei ilotulitteista pidä hätääntyä.

Joulun ja uuden vuoden pitkät pyhät voivat aiheuttaa muutoksia eläinlääkäriasemien aukioloaikoihin. Päivystävien eläinlääkäreiden yhteystiedot on hyvä tarkistaa ennen pyhiä.

Suomen Kennelliitto toivottaa kaikille koiraharrastajille ja yhteistyökumppaneille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844
 

Labradorinnoutaja on Suomen suosituin rotu jo viidettä vuotta peräkkäin. Niitä rekisteröitiin selvästi eniten kaikista koiraroduista, ero seuraaviin rotuihin oli yli 400 pentua. Toiseksi rekisteröintitilastossa yltäneitä jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin viime vuonna 1 455 ja kolmanneksi sijoittuneita saksanpaimenkoiria 1 420. Kolmen suosituimman rodun rekisteröintimäärät kasvoivat vuodesta 2013.

Suomenajokoiria rekisteröitiin viime vuonna neljänneksi eniten, 1 409 koiraa. Rodun rekisteröintimäärä on pienin 50-60 vuoteen.

Sijoille 5-10 ylsivät kultainennoutaja, suomenlapinkoira, shetlanninlammaskoira, harmaa norjanhirvikoira, kääpiösnautseri ja lyhytkarvainen chihuahua.

Koirien rekisteröintimäärät laskivat edelleen vuonna 2014. Pentuja rekisteröitiin noin 500 vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014:
1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013)                                                   
2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378)                                                                                                                            
3. saksanpaimenkoira 1420 (1397)                                                                                                                                
4. suomenajokoira 1409 (1664)                                                                                                          
5. kultainennoutaja 1237 (1219)
6. suomenlapinkoira 1161 (1096)                                                                                                       
7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040)                                                                                                                        
8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736)                                                                                                                           
9. kääpiösnautseri 883 (859)                                                                                                               
10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728)
                                                                                                                                                                                              
Vuoden 2014 rekisteröintejä käsitellään laajemmin 15. tammikuuta ilmestyvässä Koiramme-lehdessä ja Kennelliiton tiedotteessa.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844
 

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan kuitenkin katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja.

– Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta. On vaikea ymmärtää, että aiheutetun kärsimyksen määrää pidetään vähäisenä, vaikka eläimen lopettamistapa olisi erittäin brutaali tai laiminlyönti jatkuvaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen. 

Syyttämättäjättämispäätösten taustalla on usein monitulkintainen laki: jos laiminlyönnin tahallisuudelle tai törkeälle huolimattomuudelle ei syyttäjän mielestä ole riittävästi näyttöä, tai eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä, jää tapaus usein syyttämättä. Eri syyttäjänvirastoissa tahallisuutta ja hoitovastuita on tulkittu keskenään ristiriitaisesti. Joissain tapauksissa omistaja on vapautettu vastuusta, jos hän on luovuttanut hoidon toiselle henkilölle. Toisinaan taas hoitaja ei ole saanut laiminlyönneistään huolimatta syytettä, sillä vastuun on katsottu kuuluvan omistajalle.

– On erittäin huolestuttavaa, että tuomioistuinten langettamien rangaistusten ja seuraamusten välillä on eroja. Myös syyttämättäjättämispäätöksissä on eroja virastokohtaisesti. Syyttäjän asenne eläinsuojelua kohtaan voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisia juttuja hän lähtee viemään eteenpäin. Rangaistuskäytäntöihin vaikuttavat myös syyttäjien tulkinta- ja resurssierot eri puolilla maata. Tämä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, kun samantyyppisestä teosta voidaan langettaa eläinsuojelurikostuomio tai antaa syyttämättäjättämispäätös. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin vuonna 2013 selvästi eniten Itä-Suomessa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Järjestöt korostavat, että riittävän monen asiantuntijan kuuleminen tapausten ratkaisussa olisi tärkeää. 

– Tuomioiden eteneminen oikeuteen ja niiden asiantunteva käsittely on usein aktiivisen ja osaavan valvontaeläinlääkärin, eläinsuojeluvalvojan ja SEYn eläinsuojeluneuvojan ansiota: juuri heillä on tarvittavaa kuva-aineistoa, taustatietoja ja eläinsuojelusäännösten tuntemusta. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö syyttäjille ja poliiseille tarjota koulutusta ja lisäresursseja eläinsuojeluasioiden käsittelyyn, jotta yhä useampi eläinsuojelurikosepäily etenisi oikeuteen ja johtaisi tuomioon asti, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt muistuttavat, että eläinsuojelurikkomusta tai -rikosta epäiltäessä jokaisen velvollisuus on tehdä asiasta tutkintapyyntö.

SEYn tavoitteet uuteen eläinsuojelulakiin lain valvonnan parantamiseksi

Muun muassa nämä tapaukset jäivät syyttämättä vuonna 2013:

Kissan lopettaminen lyömällä kirveellä päähän. Rikos katsottiin niin vähäiseksi, että siitä olisi määrätty vain sakkoseuraamuksia – syyte jätettiin nostamatta.

Niin sanottu Pelkosenniemen laiminlyötyjen samojedien tapaus: koirien hoito laiminlyötiin vuosina 2010–2013. Teko katsottiin lieväksi ja jätettiin kohtuuperiaatteen takia syyttämättä. SEY on tehnyt tapauksesta kantelun valtakunnansyyttäjänvirastolle. Lisää aiheesta

Karjatilalle tehtiin vuosien 2006–2011 välisenä aikana 16 eläinsuojelutarkastusta, joissa havaittiin lukuisia ja toistuvia ongelmia. Eläimet kärsivät muun muassa lannan aiheuttamista ihorikoista ja aliravitsemuksesta ja vasikat kahlasivat ulosteessaan. Teko katsottiin lieväksi, ja sen syyteoikeus ehti vanheta ennen kuin tapaus päätyi syyttäjänvirastolle vuonna 2013. Eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos vanhenevat kahdessa vuodessa. Syyttäjä totesi teon muutenkin niin vähäiseksi, että siitä olisi seurannut vain sakkorangaistus ja hän olisi jättänyt sen syyttämättä, vaikkei syytteen nostamisen määräaika olisikaan umpeutunut.

Omistaja jätti koiransa kytkettynä ja ruoatta asuntoon useiksi päiviksi, mutta ei joutunut vastuuseen, koska hän oli luovuttanut koiran hoidon toiselle henkilölle. Lisää aiheesta

Henkilö oli ottanut huolehdittavakseen koiran, joka kärsi toukkien aiheuttamasta kudostuhosta ja ihonalaisesta tulehduksesta. Hoitaja ei vienyt koiraa eläinlääkäriin, vaikka tulehdus oli hengenvaarallinen. Hänen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, koska hoitovastuu kuuluu omistajalle.

Aviopari jätti kissansa melkein kahdeksi viikoksi yksinään asuntoonsa. Hoitovastuun katsottiin koskevan vain omistajaksi ilmoittautunutta vaimoa, ja aviomies säästyi syytteiltä.

Kasvattaja teetti pentuja vakavan perinnöllisen sairauden geeniä kantavalla koiralla. Osa pennuista sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Suomen Kennelliitto teki tutkintapyynnön kasvattajasta. Yhden pennun ostajat veivät tapauksen kuluttajariitalautakuntaan ja vaativat kasvattajalta hoitokorvauksia. Syyttäjä ei tulkinnut tapausta eläinsuojelurikokseksi eikä nostanut syytettä. Koiralla olleen sairauden todentaminen oli vaikeaa, eivätkä eläinlääkärin lausunnotkaan vahvistaneet pentujen kärsimyksen johtuvan nimenomaan epäillystä sairaudesta. Lisää aiheesta

Lisätietoja:
Eläinsuojeluliitto Animalia
Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja p. 050 384 5072
salla [dot] tuomivaaraanimalia [dot] fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
Susanna Paavilainen, puheenjohtaja p. 044 504 4464,
susanna [dot] paavilainengmail [dot] com

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja p. 050 371 2740
kati [dot] pullisey [dot] fi

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.
Helena Suni, hallituksen puheenjohtaja p. 050 324 1779
helena [dot] sunikennelliitto [dot] fi

Suomen Kissaliitto
Veikko Saarela, puheenjohtaja puh. 050 336 2110
puheenjohtajakissaliitto [dot] fi

Sähköistä eläinsuojeluilmoitusta voi käyttää, kun epäilee eläinten huonoa kohtelua. Ilmoitukset ohjataan SEYn eläinsuojeluneuvojille ja tarvittaessa eläinsuojeluviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suoraan alueen eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin, ja akuuteissa tapauksissa poliisiin.

Sähköinen eläinsuojeluilmoitus
 

LABOKLINin kautta saadaan kaikki Kennelliiton hyväksymät tallennettavat DNA-tutkimukset, niitä ovat muun muassa polveutumisen varmistus (ISAG standardin mukainen mikrosatelliittimarkkereihin perustuva määritys), DNA-tunnisteet (ISAG standardin mukainen mikrosatelliittimarkkereihin perustuva määritys), T-box luonnontöpöhäntä.

– Tämä on erittäin tärkeä sopimus LABOKLINille. Kennelliitto on vahva organisaatio Suomessa, LABOKLINin Christoph Gerhards kertoo.

– Kennelliitto on tyytyväinen, että sopimus laajentaa tulevaisuudessa jäsenten mahdollisuutta teettää jalostukseen liittyviä tutkimuksia, Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen sanoo.

LABOKLIN GmbH & Co. KG perustettiin vuonna 1989 tarjoamaan laboratoriodiagnostiikkaa erityisesti eläinlääkäreille. LABOKLINin laboratorioissa Saksassa työskentelee noin 240 työntekijää, joista 20 prosenttia on eläinlääkäreitä.

LABOKLINin Christoph Gerhards ja Marjatta Lehtisaari sekä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ja toiminnanjohtaja Markku Mähönen

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 426 koiranpentua. Määrä on noin 500 pentua vähemmän kuin vuonna 2013.

Vaikka rekisteröinnit ovat hieman laskeneet, suurta romahdusta tilastoihin ei ole odotettavissa. 1990-luvun alun laman aikaankin koirien määrä oli ennätyksellinen.

– Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, penturekisteröinnit eivät tule tänä vuonna merkittävästi laskemaan, rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola arvelee.

Tilastoissa kestosuosikkeja ja romahduksia

Viime vuonna rekisteröitiin eniten labradorinnoutajia. Toiseksi suosituin rotu oli jämtlanninpystykorva ja kolmanneksi suosituin saksanpaimenkoira.

Jämtlanninpystykorva on ensimmäinen metsästyskoirarotu, joka on sotien jälkeisen tilastohistorian jälkeen kiilannut suomenajokoiran ohi.

– Muutos kertoo myös eri metsästysmuotojen suosion muutoksesta, kun hirvikoira ohitti jänisajurin, Eerola huomauttaa.

Ajokoirien määrät ovat ylipäätään laskussa. Lintukoirat sen sijaan eivät ole suosiotaan menettäneet, vaan seisojat, vesikoirat ja noutajat ovat yleistyneet.

Tilastojen mukaan myös paimenkoirien määrä on kasvanut viime vuosina. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi bordercollien pentujen määrä on kaksinkertaistunut. Vahtikoirien ja terrierien määrä sen sijaan vähenee. Rottweilereiden suosiosta on kymmenessä vuodessa huvennut puolet ja terrieriryhmän ykkösrodun jackrussellinterrierin suosio laskee vahvasti.

Mäyräkoirat, pystykorvat ja kääpiökoirat ovat suomalaisten kestosuosikkeja. Niiden tilastoissa ei juuri muutoksia ole tapahtunut. Huomionarvoista on, että jos lyhyt- ja pitkäkarvaiset chihuahuat rekisteröitäisiin yhtenä rotuna, olisi chihuahua Suomen toiseksi suosituin rotu.

Vinttikoiraroduista vain kaksi pääsee sadan yleisimmän listalle: whippet ja irlanninsusikoira.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014:
1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013)                                                  
2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378)                                                                                                                           
3. saksanpaimenkoira 1420 (1397)                                                                                                                               
4. suomenajokoira 1409 (1664)                                                                                                         
5. kultainennoutaja 1237 (1219)
6. suomenlapinkoira 1161 (1096)                                                                                                      
7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040)                                                                                                                       
8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736)                                                                                                                          
9. kääpiösnautseri 883 (859)                                                                                                              
10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728)

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden laajassa artikkelissa numerossa 1-2/2015.

Katso rotujen rekisteröintimäärät 2004-2014

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844

– Tunnelma on ollut rento ja leppoisa. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita aiheista ja luennoilla on keskusteltu paljon, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni sanoi.

KoiraExpossa luennoitiin viikonlopun aikana muun muassa koiran luonteesta, rekisteröinnin uusista haasteista, jalostusneuvonnasta ja -tarkastuksesta sekä uusituista rotukohtaisista ohjeista.

– Kennelliiton vuoden teema ”Vastuullista koirankasvatusta” on tullut hyvin esiin luennoilla, ja teema on saanut paljon kiitosta koiraharrastajilta, Suni kertoi.

Lauantain päätösluennon piti taiteen ja liike-elämän monitoimimies Mato Valtonen. Valtonen kannusti innostumaan, olemaan rohkea ja vähän hullu.

– Aseta tavoite ja päätä, että olet maailman paras, Valtonen ohjeisti.

Tapahtuman päätti sunnuntaina filosofi Frank Martela. Martela herätteli kuulijat pohtimaan, mikä heitä motivoi elämässä ja mistä hyvä elämä koostuu.

Mato Valtosen luento oli KoiraExpo-viikonlopun suosituimpia.

Filosofi Frank Martela luennoi motivaatiosta.

Luennot keräsivät paljon yleisöä.

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni puhui KoiraExpossa rekisteröinnin uusista haasteista.